Olemme vaihtaneet aikakautta ja tarvitsemme myös uudet rakenteet, arvioi Puolan entinen presidentti Lech Walesa Helsingissä maanantaina. Hän osallistui Säätytalolla pääpuhujana korkean tason konferenssiin, jossa tarkasteltiin kylmän sodan taloudellisia vaikutuksia.
"Meillä on valtava mahdollisuus rauhaan ja hyvinvointiin", Walesa sanoi. Hänen mukaansa olemme siirtyneet maata valloittavalta aikakaudelta älyn aikakaudelle. Vastaavasti on uusittava myös yhteiskunnan rakenteet, vaikka se onkin pitkä prosessi. Nykyinen talous ja poliittinen järjestelmä eivät ole uuden, kulutukseen keskittyvän maailman tasalla, hän totesi.
Walesa varoitti etenkin nykysuuntauksesta toteuttaa lakia. Jos jatkamme tätä polkua, niin 20 vuoden kuluttua olemme viisinkertaistaneet kontrollit maailmassa, hän ennakoi ja suositti perustamaan maailman uudestaan inhimillisille arvoille, koulutukselle ja reilulle käyttäytymiselle.
Eurooppaa on nyt rakennettu 60 vuotta, Walesa totesi. Mutta ne maat, joilla oli sodassa muita parempi onni, näyttävät nyt katsovan eniten sisäänpäin, hän kritisoi.
Kaksipäiväistä konferenssia, jonka takana ovat Suomen Akatemia, Tampereen yliopisto ja amerikkalainen Woodrow Wilson International Center, veti eduskunnan puhemies Paavo Lipponen. Paneeliin osallistui muun muassa presidentti Mauno Koivisto ja Venäjän entinen varaulkoministeri Juri Derjabin sekä teollisuusjohtajia ja tutkijoita.
Osanottajien välillä vallitsi yksimielisyys siitä, että kylmä sota vaikutti tuhoisasti talouteen. Mutta vaikka kauppa toimii myös globalisaation aikana ulkopoliittisena painostus- ja edistämiskeinona, on kylmän sodan opetuksia tuskin tarkasteltu talouden näkökulmasta.
"Uusi kauppasota ylittää kylmän sodan", Derjabin ennakoikin synkästi: "Yhdysvallat tulee johtamaan tätäkin sotaa."
Suomi poikkeus
Suomi kuului kylmän sodan voittajiin, vain maamme pystyi syventämään kauppasuhteita Venäjän kanssa. "Suomi oli ainoa poikkeus", vakuutti Venäjän tiedeakatemian USA:n ja Kanadan instituutin johtaja Georgi Arbatov.
Suomi saikin sotakorvausten myötä metalliteollisuuden jaloilleen ja ystävyytensä palkaksi esimerkiksi Kostamuksen rakennusurakan. Ongelmia aiheutti vasta 80-luvulta lähtien kehittynyt teknologia, kun vastaan tulivat cocom-säännöt, totesi Rauma-Repolan entinen pääjohtaja vuorineuvos Tauno Matomäki.
Mutta myös vapaakaupassa ja globalisaatiossa on kuoppansa. Kaupan säännöt luodaan suurten maiden tarpeisiin, varoitti Matomäki: "Pienten maiden on oltava tulevaisuudessa enemmän huolissaan kuin koskaan."
Pitkä varjo
Muuallakin on kylmän sodan varjo osoittautunut pitkäksi. Ruotsin mahtisuvun päämiehen Peter Wallenbergin mukaan amerikkalaiset soveltavat osin yhä tänään Texas Instrumentsin johtajan Washingtonille 70-luvulla laatimaa kolmijakoa ystävällisistä, neutraaleista ja epäystävällisistä teollisuuskumppaneista Euroopassa.
Ylipäänsä saattoi Yhdysvallat luoda nykyisen hegemoniansa vain, koska Euroopan teollisuus oli maailmansodan jälkeen raunioina, Wallenberg muistutti. Amerikkalaisten tiukka kauppakontrolli taas ajoi etenkin Ranskan kehittämään kaikkia mahdollisia teknologioita kansallisen riippumattomuuden nimissä.
Puhemies Lipponen painottikin sitä, miten tärkeää on tuntea historiaa, jos haluaa tehdä maailmasta paremman. Jopa vapaakaupan idea on itänyt jo 200 vuotta. Vaikka uutiset Cancunin epäonnistuneesta WTO-kokouksesta panevatkin mietteliääksi. Kauppakomissaari Pascal Lamyn raportin mukaan WTO on keskiaikainen organisaatio, Lipponen siteerasi: "Näin kauas historiaan on mentävä."