Harpa-konserttitalo merenrannassa on mykistävä näky ja kärkisijoilla Satu Rämön nähtävyysvinkkien listalla Reykjavikista.
Mustaa kivipintaa ja lasia yhdistelevä rakennus kertoo myös jotain Islannista. Rämön arvion mukaan suomalaiset olisivat kenties vastaavassa tilanteessa ajatelleet järkevästi, ettei pienen maan ooppera ja sinfoniaorkesteri nyt tuommoista palatsia tarvitse.
– Mutta islantilaiset ajattelivat, että hei: tietysti siitä pitää tehdä suuri ja hullu, eihän siitä muuten kukaan mitään puhu, jos se on vain tavallinen pieni musiikkitalo.
Puolivalmis projekti uhkasi kaatua, kun pankkiromahdus iski kesken rakennustöiden. Lopulta Islannin hallitus ja Reykjavikin kaupunki päättivät ottaa vastuun jättimäisestä kulttuurihankkeesta keskellä talouden myllerrystä.
Sittemmin Harpa on niittänyt maailmalla mainetta ja kunniaa. Konsertit ovat yleensä loppuunmyytyjä, mutta talon arkkitehtuurista voi myös nauttia kuljeskelemalla vapaasti sen avarissa tiloissa.
Iltaisin lasifasadiin syttyvät led-valot, jotka tottelevat julkisivun suunnitelleen taiteilija Olafur Eliassonin muutaman kuukauden välein vaihtuvaa tietokoneohjelmaa.