Kerttu Hakalan ja Oskari Huuskon kreikankilpikonna sai juhannuksen tienoilla kaksi jälkeläistä. Jeffreyksi ja Alfrediksi ristityt poikaset erottaa siitä, että Alfredilla on kilvessään kaksi selvää pilkkua ja Jeffreyllä selässään yksi ylimääräinen kilpipala.
Taitaa niillä luonteessakin olla eroa, Alfred nimittäin kuoriutui nopeasti, mutta Jeffrey tarkkaili ympäristöä munankuorestaan vuorokauden, ennen kuin uskaltautui ulkomaailmaan.
Poikaset eivät tulleet Hakalalle ja Huuskolle yllätyksenä, sillä emo oli kaivellut takajaloillaan jo entisen omistajansa luona.
"Emo tuli meille vasta keväällä, mutta se muni melkein heti. Kilpikonnat pystyvät jemmaamaan siittiöitä ja hedelmöittämään itsensä sitten, kun haluavat", Hakala kertoo.
Poikasten emo on leskiäiti, sillä sen hedelmöittänyt uros kuoli, ennen kuin naaras ehti aloittaa munimisen.
Suomessa kreikankilpikonnien lisääntyminen on melko harvinaista, sillä täällä sukukypsiä naaraita on melko vähän.
"Sloveniasta tuodut konnat ovat pääosin uroksia. Jos naarailla on esimerkiksi kalkinpuutetta, se ei pysty munimaan", Hakala selvittää.
Toisin kuin luulisi, kilpikonnilla sukukypsyys ei liity ikään, vaan kokoon. Ensimmäisen kerran kreikankilpikonna munii noin 700 gramman kokoisena.
"Se voi olla munintaiässä seuraavat 40 vuotta", Huusko arvelee, mutta muistuttaa, ettei varmaa munintaikää tiedetä.
Noin 15 gramman painoiset konnat pärjäävät vielä vähällä muonalla. Ne eivät jaksa syödä edes yhtä pientä lehteä päivän aikana.
Vastasyntyneille konnille on erityisen tärkeää, että terraariossa on kostea kaivelupaikka. Ruokavalion on oltava oikeanlainen, ja lisäksi eläimet vaativat myös kalkkia, uv-valoa ja lämpölampun.
"Isoille konnille täytyy olla iso aitaus, nuo pärjäävät pienessäkin laatikossa", Huusko tokaisee.
Hakalan ja Huuskon konnat mahtuvat pieneen tilaan toivottavasti vielä pitkään, sillä tämä laji kasvaa hyvin hoidettuna vain kolme grammaa kuukaudessa.
"Kilpien on oltava sileitä. Esimerkiksi nuo ovat kasvaneet väärin", Hakala sanoo osoittaen kolmea aikuista kreikankilpikonnaansa.
Kilpi voi kasvaa liian muhkuraiseksi ja suojakuoresta voi tulla liian paksu, jos konnat ovat kasvaneet liian nopeasti tai saaneet liikaa proteiinia. Myös liika kuivuus voi tehdä epämuodostuman kilpeen.
Yleinen hoitovirhe on myös, jos luonnossa horrostavaa konnalajia ei laiteta horrokselle. Kreikankilpikonnaa ei saisi pitää lattialla, koska silloin eläin ei voi kaivautua pohjamateriaaliin.