Pian puoli vuosisataa sitten Alf Gustafssonilla oli kuumat paikat. Ruotsalaismies johti pataljoonaa YK:n rauhanturvaoperaatiossa Kongossa. YK:n pääsihteeri Dag Hammarskjöld kuoli lento-onnettomuudessa matkalla Kongoon ja samoihin aikoihin Gustafsson menetti kahdeksan omaa miestään taisteluissa.
Kongosta ruotsalaisupseeri palasi kotiseudulleen Smoolantiin ja ryhtyi etsimään sopivaa metsätilaa, johon voisi suunnata tarmonsa. Sellainen löytyi Härnan kylästä Ulricehamnin kaupungin takametsistä, rapiat sata kilometriä Göteborgista itään.
Gustafsson on nyt 66-vuotias, mutta minkäänlaisia merkkejä halusta siirtyä eläkkeelle ei miehestä löydy. Ei edes tarkalla katsomisella. Pihvikarjan pidosta hän luopui muutama vuosi sitten. Nyt energia suuntautuu metsänhoitoon ja muiden metsänomistajien koulutukseen.
Metsänomistaja on
paras opas
Alf Gustafssonin tila Åstorp on niin sanottu mallitila, jota esitellään muille metsänomistajille ja koululaisille. Ruotsin perhemetsänomistajien yhdistys ja maataloustuottajien järjestö LRF ovat valinneet mallitiloja eri puolilta maata. Pelkästään etelän metsänomistajien omistaman osuuskunta Södran alueella niitä on puolen sataa.
Ideana on osoittaa muille metsänomistajille, että hyvin suunnitelluilla toimilla metsän tuottoa saadaan kasvatettua jopa viidenneksen.
"Uskomme, että toinen metsänomistaja on parempi opas kuin metsäalan virkamies", selittää metsänhoitopäällikkö Göran Örlander vuoteen 2010 ulottuvaa koulutusohjelmaa, jolle on annettu nimeksi Kraftsamling Skog.
Vihreä kirja
tienviitaksi
"Näytä mielelläni metsiäni", Gustafsson selittää pitkä onkisauva kädessään ja esittelee saavutuksiaan.
Gustafsson ei pelkää uutta. Hän oli ensimmäisten joukossa laatimassa metsätaloussuunnitelmaa 1970-luvulla. 1990-luvulla sen tilalle oli niin sanottu Gröna Plan (vihreä suunnitelma), jossa ympäristönäkökohdat nousivat pintaan.
"Olin ensimmäinen Södrassa, jolla oli Gröna Plan", Alf Gustafsson sanoo ylpeänä. Sen teko maksaa tänään 2 500 kruunua plus 140 kruunua hehtaarilta. Vähintään viisi prosenttia metsäalasta on jätettävä luonnontilaan.
Gustafssonin tiluksilta löytyy sata vuotta vanhaa metsää, jossa saha ei ole vieraillut. Mutta on myös pienehköjä avohakkuita, on nopeakasvuista kontorta-mäntyä, on puhdasta koivumetsää - sijaintipaikasta riippuen. Joillakin länteillä hän kokeilee istutusta ilman maanparannusta.
Kuusentaimet hyötyvät kuparisuolasta
Alf Gustafsson käyttää Södran taimitarhoilla jalostettuja kuusen taimia, joita viljellään kuparisuolalla käsitellyissä ruukuissa, jotta juuriin ei tule epämuodostumia. Taimi on vähän tavallista tainta kalliimpi mutta kasvaa kymmenen prosenttia nopeammin.
Pöllien kuorimisesta syntyvän kaarnan Gustafsson myy eteenpäin kuivikkeeksi ja maanparannusaineeksi. Myyntiin on mennyt jo 33 000 kuutiota.
Hääseurueelle
hevoskyytiä
Alf Gustafsson on ollut 29 vuotta Södran paikallisorganisaation puheenjohtajana.
"Ajattelin jäädä pois 30 vuoden jälkeen", Gustafsson paljastaa.
Toimettomaksi ei hän ei silti heittäydy. Mallitilalle tulee joku ryhmä harva se viikko. Ulricehamnin matkailutoimistossa tiedetään, että "sen Härnan Alfin" tilalle voi lähettää partiolaisia, kehitysvammaisia tai hääseurueita.
Isäntä itse asettuu mieluusti grillin ääreen paistamaan pihvejä vieraille. Halukkaille on sauna ja poreallas lammen partaalla. Lammikossa mönkii täplärapuja.
Vanhanajan kyytiä kaipaaville on Alf Gustafssonilla neljä hevosta. Ne ovat kuulemma suosittuja hääseurueiden keskuudessa.