Kon­gin­kan­kaan tut­ki­joil­ta suo­si­tuk­sia

Konginkankaan suuronnettomuuden tutkintalautakunta lähetti torstaina lausunnolle turvallisuussuosituksia, jotka perustuvat Suomen vakavimman tieturman antamiin opetuksiin. Varsinainen onnettomuuden loppuraportti valmistuu syys-lokakuun vaihteessa.

Konginkankaan suuronnettomuuden tutkintalautakunta lähetti torstaina lausunnolle turvallisuussuosituksia, jotka perustuvat Suomen vakavimman tieturman antamiin opetuksiin. Varsinainen onnettomuuden loppuraportti valmistuu syys-lokakuun vaihteessa.

Lautakunta suosittaa muun muassa, että kuorma-autojen nopeudenrajoittimet säädetään 80 kilometrin enimmäisnopeudelle, työnjohto velvoitetaan kantamaan osavastuu vahingoista, ajo- ja lepoaikarikkeiden rangaistuksia kovennetaan, kuormien sitomista parannetaan ja keskikaiteellisia teitä lisätään. Luonnos sisältää 21 turvallisuussuositusta. Niitä on osoitettu eri toimijoille ja hallinnonaloille. Enemmistö on kuitenkin suunnattu liikenne- ja viestintäministeriölle.

Tutkintalautakunnan puheenjohtajan Esko Lähteenmäen mukaan tässä vaiheessa ei tiedetä, montako turvallisuussuosituksista jää elämään -- yksi, kaksi vai kaksikymmentä. Toteuttamiskelpoisuus selviää lausuntokierroksen aikana.

Lautakunta odottaa lausuntoja 5:nteen syyskuuta mennessä.

Paperirekan ja linja-auton törmäyksessä maaliskuussa 2004 kuoli 23 ja loukkaantui 15 ihmistä. Turma sattui aamuyöstä jäisellä nelostiellä Äänekosken Konginkankaalla. Nopeutta pois

10 kilometriä

Lähteenmäen mukaan kuljetusalalla on viime aikoina keskusteltu paljon työnjohdon vastuusta. Lautakunta on havainnut tässä asiassa epäkohtia, mutta jättää muutosten valmistelun liikenne- ja viestintäministeriön asiantuntijoille.

Raskaassa liikenteessä kuljettaja tekee työtä usein työnjohdon asettamilla ehdoilla. Vaikka kuljettajan osuus liikenneturvallisuuteen on merkittävä, hänen vaikutusmahdollisuutensa kuorman määrään, kuljetusten suunnitteluun, aikatauluihin ja reitin valintaan on rajattu.

Tällä perusteella tutkintalautakunta suosittaa lakia, jossa työnjohto velvoitetaan kantamaan osaltaan vastuun mahdollisesta rikkomuksesta tai seuraamuksesta. Myös ajo- ja lepoaikarikkeiden rangaistuksia tulisi muuttaa ankarammiksi.

Raskaassa liikenteessä on omaksuttu käytäntö ajaa nopeudenrajoittimen sallimaa 90 kilometrin nopeutta, vaikka kuorma-autojen ajoneuvokohtainen rajoitus on 80 kilometriä tunnissa. Käytännössä tämä noin 12 prosentin ylinopeus on yleisesti hyväksytty. Lautakunta säätäisi nopeudenrajoittimen 80 kilometriin.

Lähteenmäki perustelee, että nopeuden lasku kymmenellä kilometrillä rauhoittaisi liikennettä, parantaisi raskaiden kuormien hallintaa, lyhentäisi jarrutusmatkaa ja vähentäisi polttoaineen kulutusta.

Ajoneuvokohtaiseen enimmäisnopeuteen liittyy suositus lainsäädännön muuttamisesta siten, että ajopiirturin taltioiman nopeustiedon perusteella kuljettajalle voidaan määrätä rangaistusseuraamus ajoneuvokohtaisen nopeusrajoituksen rikkomisesta.

Tämä uudistus toisi Lähteenmäen mukaan valvonnan piiriin myös Suomessa ajavat ulkomaiset ajoneuvot. Suosituslista sisältää joukon teknisiä parannusehdotuksia raskaan kaluston jarrujärjestelmiin, korien lujuusvaatimuksiin ja sähköisiin ajonvakausjärjestelmiin. Tienhoidossa tulisi keskikaideteiden lisäyksen ohella parantaa tievalaistusta ja lisätä levähdysalueita.

Ilmoita asiavirheestä