Nivala
Maatalouden rakennemuutos muuttaa nopeasti myös maatilojen toimintatapaa: yhä useammalla tilalla osa töistä annetaan urakoitsijan tehtäväksi. Tilan ulkopuolisesta urakoinnista on tullut myös tärkeä lisäansiomahdollisuus maatiloille. Tärkein syy on tilakoon kasvu, joka pakottaa ulkoistamaan töitä.
"Nyt ollaan eräänlaisessa murrosvaiheessa. Urakointi kehittyy vähitellen yhä ammattimaisemmaksi", sanoo Nivala-Haapajärven seutukunnassa meneillään olevan Työtä maasta -hankkeen vetäjä Juhani Pihlajamaa. Hänen tehtävänään on nimenomaan edistää järkevää koneyhteistyötä ja urakointipalvelujen käyttöä tiloilla.
Suomalainen maatalous on tähän saakka nojannut vahvasti omavaraisuuteen ja -toimisuuteen. Perheviljelmillä on totuttu siihen, että tilan töitä varten hankitaan omat koneet ja työ tehdään itse. Urakointipalveluja on käytetty vähän. Nyt on menossa voimakas muutos.
"Koneiden hankinta on tänä päivänä niin suuri investointi, että aina kannattaa laskea, onko edullisempaa ostaa kone itse vai ostaa työ ulkopuolelta", Pihlajamaa mainitsee.
Rehunteossa
urakointi yleistä
Urakointi on nykyisin yleisintä tuorerehun teossa. Se on lyhytaikainen, erittäin tehokkaita koneita vaativa työjakso, joka toistuu kahdesti kesässä. Muina aikoina koneille ei ole käyttöä. Myös viljanpuinnissa erityisesti karjatilat käyttävät paljon ostopalveluja.
Urakointia käyttävillä tiloilla on tarve vähentää työmäärää ja keskittyä tilan ensisijaisiin töihin. Toisaalta kyse on puhtaasti rahasta: tiloilla lasketaan entistä tarkemmin, mihin koneisiin kannattaa investoida.
"Nivalassa selvitetään parhaillaan jopa erityisen koneaseman perustamista urakointipalvelujen tarjoamiseen", Juhani Pihlajamaa mainitsee. Tanskassa tällaiset koneasemat ovat tavallisia, ja ne saattavat työllistää kymmeniä henkilöitä.
Melkoisen uutta, mutta sitäkin nopeammin yleistyvää, on lannanlevitysurakointi. Sekä kuivalanta- että lietelantalinjoille on vähitellen tarjolla urakointipalveluja. Yksi tärkeä syy on kiristyvät ympäristömääräykset.
EU:n määrittelemien ravinnerajoitusten takia lanta pitää pystyä levittämään kasvukauden aikana. Levityksen pitää myös olla sillä tavoilla tarkkaa, ettei ravinteita saa joutua peltoon liikaa. Määräysten noudattaminen on mahdollista vain investoimalla entistä hienompiin koneisiin.
"Tilakohtaisesti tällaiset investoinnit eivät useinkaan ole mielekkäitä. Vaihtoehdoiksi jää tilojen välinen yhteistyö tai urakointipalvelujen käyttö", Juhani Pihlajamaa sanoo.
Tehokas ja tarkka lannanlevitin maksaa jopa 50 000 euroa
Urakoitsija useimmin
itsekin viljelijä
Ylivoimaisesti suurin osa maatalouden urakointipalvelujen tarjoajista on itsekin viljelijöitä. Tilalle on hankittu kallis ja tehokas kone, jolle pyritään urakoinnin avulla hankkimaan lisätöitä ja tilalle lisäansioita.
"Kaikenlaiset tilat harjoittavat lisäansiona urakointia, mutta tavallisin on suurehko viljatila. Palvelujen ostaja puolestaan on yleisimmin suurehko karjatila", sanoo Maatalouden taloudellisen tutkimuslaitoksen tutkija Leena Rantamäki-Lahtinen, joka on tutkinut monialaisten maatilojen toimintaa.
Hänen tekemänsä tutkimuksen mukaan 85 prosentilla koneurakointia harjoittavista tiloista urakointi on kytköksissä oman tilan tuotantoon. Tutkimuksen mukaan koneurakointia teki vuonna 2000 lähes 8 900 tilaa. Lisäksi noin 9 500 tilalla harjoitettiin koneurakointia jonkin toisen maatalouden ulkopuolisen toiminnan ohella.
Määrä on huomattava, sillä maatiloja oli vuonna 2000 Suomessa noin 80 000.
"Viljelijä-urakoitsija voi saada investointiinsa ympäristötukea sekä TE-keskuksen korkotukilainaa. Tästä syystä on luonnollista, että urakoitsija on myös itse viljelijä", Juhani Pihlajamaa sanoo.
Myös puhtaita urakointiyrityksiä on Suomessa jonkin verran.