Keskuspesulan löytötavaroihin on kerääntynyt vuosien mittaan mitä ihmeellisimpiä tavaroita. Oulun Keskuspesula Oy:n pesulatyönjohtajan Helinä Annalan työhuoneen laatikoista löytyy mitä kummallisempia pikkutavaroita.
"Täällä on kelloja. On pestyjä ja pesemättömiä. Silmälasejakin täällä on kuin Tiimarissa. Millaiset olisi tarpeen?" Annala kysyy leikkisästi.
Pesulaan tulevan pyykin taskuun on ihmisiltä jäänyt paljon rompetta, joka perään ei kysellä. Pesulassa tavaroita on kuitenkin kerätty laatikoihin vuosien kokoelma. On jopa kuvallisia henkilökortteja ja pankkikortteja, lääkäreiden leimasimia, tekohampaita ja koruja - kaulanauhoja ja sormuksia. Muovikortit ovat tosin liki muusina pesun jäljiltä.
Toimitusjohtaja Pentti Kaukonen sanoo poliisin kehottaneen pitämään löydöt tallessa pesualan omissa tiloissa. Poliisilla kun on muutenkin löytötavaran kanssa tekemistä. "Kyllä meiltä hukattuja tavaroita kyselläänkin. Jos löytö on tehty, niin tavara palautetaan oikeaan osoitteeseen."
Pesulan kannalta tilanne on hankala. Kymmenen vuoden varastoa ei voi kaupata esimerkiksi omalle henkilökunnalle pienimuotoisissa huutokaupoissa, koska asiakkaat voivat leimata henkilöstön varkaiksi, jos bongaavat oman korunsa tekstiilihuoltajan kaulalta.
Totuuden nimissä on se sanottava, ettei kyse todellakaan ole mistään aarteista. Todellisia sattumia ei näy konepestyjen korujen joukossa.
Pesulaan kertyy myös "eksyneitä vaatteita", sillä tussimerkinnät, eivät ainakaan vesiliukoisten tussien merkinnät kestä keskuspesulan tehoja. Niinpä pesula kierrättää käytöstä poistetut ja harhautuneet tekstiilit ajanoloon muualle lahjoituksina, kertakäyttöisinä sidetarpeina ja trasseleina. Hyvät haalarit saatetaan jopa myydä.