Päätelaitteilla pelattavien pelien maahantuojat odottavat ennätyksellistä joulumyyntiä. Koko vuoden pelimyynnin arvo jää kuitenkin viime vuoden tasolle eli noin 65 miljoonaan euroon, sillä pelien hinnat ovat laskeneet.
Suomen peliohjelmisto- ja multimediayhdistyksen Figman puheenjohtaja Vesa Artman arvioi tiistaina Helsingissä, että noin 20 pelin odotetaan yltävän joulumyynnissä yli 20 000 kappaleen myyntiin. Viime vuonna näitä kultapelejä oli 15.
Tietokone-, konsoli- ja vastaavien pelien myynnissä kansainväliset yritykset ovat ylivoimaisia, sillä eniten myytyjen pelien listalta löytyy vain yksi kotimainen peli. Se on Remedyn Max Payne -peli.
Tähän mennessä eniten myyty peli Rock Star Gamesin Gta Vise City on yltänyt arviolta noin 40 000 kappaleen myyntiin. Sen etumatka on selvä, sillä seuraavat pelit yltävät hieman päälle 20 000 pelin myyntiin. Max Paynen kokonaismyynti on noin 50 000 kappaletta, mutta mukaan on laskettu pelin myynti eri formaateilla.
Väkivaltaa ja rallia
Markkinajohtaja on tiedostavien äitien ja isien silmätikku, sillä seikkailupelissä on paljon väkivaltaa. Kärkipeleistä löytyy myös rallia, jääkiekkoa, formulaa ja muita seikkailupelejä.
Figma onkin päättänyt ottaa entistä aktiivisemman roolin pelien kohdentamisessa oikeanikäisille pelaajille.
Artmanin mukaan Suomessa käytössä oleva ikäluokitusjärjestelmä ei ole vielä mennyt kaupan ja käyttäjien tietoisuuteen, vaikka laki on ollut voimassa pari vuotta. Tämän vuoksi Figma on kampanjoinut järjestelmästä Valtion Elokuvatarkastamon kanssa syyskuusta alkaen. Säännöstöä on luotu yhdessä viranomaisten kanssa.
Hänen mukaansa osaltaan tilannetta on sekoittanut se, että aiemmin eri Euroopan maissa oli hieman erilainen käytäntö ja samassa pelissä saattoi olla useampia ikärajoja. Näin merkintöjä ei ole noteerattu.
Nyt käytössä on yleiseurooppalainen luokitus, joka perustuu alan itsesäätelyyn. Video- ja tietokonepelien itsesäätelyjärjestelmä PEGI on käytössä kaikkiaan 16:ssa Euroopan maassa.
- Rajoista ei ole välitetty, kun niistä ei ole tiedetty ja samassa tuotteessa on voinut olla jopa kuusi erilaista ikärajaa, Artman sanoi.
Luokitus mittaa
pelin haitallisuutta
Artman kertoi, että ikäluokitusjärjestelmän avulla lasten vanhemmat voivat varmistaa, ettei peleissä ole lapsille haitallista aineistoa. Ikärajat ovat samat kuin videotallenteissa.
Lisäksi sisällöstä voidaan kertoa 1-6 symbolilla: hämähäkki tarkoittaa kauhua, nyrkki väkivaltaa ja puhekupla huonoa kieltä.
- Luokitus kertoo nimenomaan pelin haitallisuudesta, ei sen pelattavuudesta tai vaikeudesta, hän sanoi.
Artmanin mukaan jotkut ovat ihmetelleet esimerkiksi joillekin jalkapallopeleille asetettua 11 vuoden ikärajaa.
- Se johtuu huonosta kielenkäytöstä, hän selvitti.
Lähivuodet näytön paikka suomalaisille
Suomalaisilta pelitaloilta odotetaan todellista näyttöä lähivuosina. Vasta nyt markkinoille on alettu saada pelejä, joilla voi olla mahdollisuuksia kovassa kansainvälisessä kisassa. Lisäksi hyväkin yritys voi kaatua liian vähäisiin voimavaroihin: pelit ovat viihdettä ja kansainvälisessä viihdebisneksessä markkinointipanostukset ovat omaa luokkaansa.
Artmanin mukaan markkinan armottomuudesta saa hyvän kuvan, kun muistaa, että pelkästään Suomessa markkinoille tulee vuosittain noin 800 peliä. Näistä suomalaisia on 4-5.
- Suomalaiset häviävät vielä suureen mereen, hän sanoi.
Hänen mukaansa suomalaisten taidot ovat sitä luokkaa, että menestystäkin voi odottaa.
Pelaaminen tietokoneilla, pelikonsoleilla tai puhelimilla on nuorten aikuisten harrastus. Myös lapset ovat tottuneet liikkuvaan kuvaan ja ääneen. Suomessa pelaajia lasketaan olevan 500 000 kotitaloudessa.
Figman arvioi, että tänä vuonna myydään 1,8 miljoonaa pc-, pc-multimedia ja konsolipeliä. Viime vuodesta kappalemääräinen myynti lisääntyy noin 5 prosenttia. Piratismi on myös peliyhtiöiden suuria huolenaiheita.