Mitä saadaan, kun yhdistetään keräilyvietti, paljon tietotaitoa sekä roppakaupalla työtunteja? Nivalassa näistä aineksista on syntynyt 150 neliön museo, joka muistuttaa pienimpiä yksityiskohtia myöten 1900-luvun alun konepajaa.
Museon omistaja ja perustaja, Tauno Hirvi, selailee työnjohtajakopin viereisiä kirjahyllyjä. Noin 500 opuksen riveistä löytyy muun muassa Suomen teollisuushallituksen tiedonantoja vuodesta 1885 lähtien ja monta muuta yhtä vanhaa teosta.
Hirvi nappaa käteensä yli sata vuotta tuoreemman, ruotsalaisen ulkoilmamuseon Skansenin kirjan. Se toimi lopullisena innoittajana museon rakentamiseen.
"Aluksi ajattelin vain kerätä työkaluja ja -koneita. Kirjasta heräsi ajatus, että teen elävän verstaan."
Koneiden pitää myös toimia
Museo näyttää jo nyt valmiilta. Jykevät työkoneet ovat paikoillaan ja yli 120 tippakannun kokoelma, alasimet ynnä muut tavarat ovat sotilaallisen siisteissä riveissä hyllyillä.
Urakka ei ole kuitenkaan päätöksessä. Hirvelle ei riitä pelkkä koneiden esittely, vaan kaiken pitää myös toimia. Eihän se muuten vastaisi alkuperäistä.
"Moottorikin on valmis, mutta pientä viimeistelyä pajassa vielä tarvitaan", Hirvi kertoo ja tutkailee kattoon kiinnitettyjen valta-akseleiden hihnoja.
Aarteita sadan vuoden takaa
Innostus museon rakentamiseen ei syttynyt tyhjästä. Kymmenen metrin päässä museohallista on toinen, täysin nykyaikainen konepaja, jossa Hirvi on pyörittänyt omaa yritystä jo vuosikymmeniä.
Hirvi alkoi kerätä koneita työskennellessään Ruotsissa 1970-luvulla. Vähitellen kokoelma on karttunut rompetoreilta ja huutokaupoista tuhansiin yksilöihin. Vuonna 1996 museolle valmistui rakennus ja 1910-lukua mukaileva konepaja sai alkunsa.
Työnjohtajan huone näyttää aidosti sata vuotta vanhalta kirjoituskonetta ja puhelinta myöten. Eräs museon aarteista on 130 vuotta vanha sorvi, joka on kunnostettu ja edelleen täysin toimiva.
Metalliteollisuus jää maatalouden jalkoihin
Paikkakuntalaisia museo ei juuri kiinnosta, vaikka vanhan ajan konepaja on Suomessa ainoa laatuaan. Mynämäellä on toinen, mutta se ei ole kokoelmiltaan lähellekään yhtä kattava.
Sen sijaan useiden oppilaitosten edustajat ja muut metalliteollisuudesta kiinnostuneet ovat käyneet tutustumassa paikkaan kaukaakin.
Hirvi harmittelee, että teollisuusperinteitä ei näillä seuduilla arvosteta, vaikka maanviljelykseen liittyvää historiaa halutaan tallentaa kovasti.
"Tässä pajassa voisi tehdä vaikka maamoottorin tai höyrykoneen. Moni on kuullut tästä paikasta, mutta luulee tätä romuvarastoksi."
Hirvi korostaa, ettei museolla ole taloudellisia pyrkimyksiä, vaan se on tehty kunnianosoituksena teollisuusperinteelle.
Konepajan kehitys ei lopu siihen, kun moottori aikanaan pyöräyttää työkoneet käyntiin.
"Voisihan sitä rakentaa vaikka masuunin, mutta rajoittavia tekijöitä ovat tontti, vaimo ja raha", Hirvi nauraa.
Hirvi on aiemmin sanonut museon virallisten avajaisten olevan 2013, kun hän täyttää 65 vuotta. Silloin konepajan vieressä saattaa seistä jo toinen museo.