Vuotsossa toimiva Lauttaojan Kulta Oy haluaa harjoittaa koneellista kullankaivua myös Urho Kekkosen kansallispuiston puolella. Yhtiö on jättänyt Pohjois-Suomen ympäristölupavirastolle konekaivua koskevan hakemuksen kaivospiirilleen, josta kolmasosa sijaitsee puistossa.
Hakemuksen mukaan alueella on tarkoitus käsitellä maata noin 2 000 kuutiota vuodessa.
Metsähallitus ja myös Sodankylän kunta vastustavat luvan myöntämistä, koska koneellinen kullankaivu on kielletty jo puistoasetuksessa ja järjestyssäännössä.
Osa kaivospiiristä puiston puolella
Määräaikaan mennessä Lauttaojan Kulta Oy:n hakemuksesta jättivät muistutuksensa myös Lapin TE-keskus ja Lapin ympäristökeskus.
Lapin ympäristökeskuksen lausunnossa todetaan, ettei koneellista kullankaivua voi harjoittaa UK-puiston alueella, mutta muulta osin ympäristöluvan myöntämiselle ei ole estettä.
Lauttaojan Kulta Oy:n 18,6 hehtaarin suuruinen kaivospiiri sijaitsee Lauttaojan varrella lähellä Tankavaaran kultakylää. Kaivospiiristä 6,5 hehtaaria sijaitsee kansallispuiston puolella.
"Lauttaojan kaivospiiri on vanha, jo vuonna 1993 perustettu. Yhtiö on kaivanut siellä kultaa koneellisesti jo monen vuoden ajan, mutta kansallispuiston puolelle toimintaa ei ole ulotettu. Kun yhtiön vanha ympäristölupa meni uusittavaksi, päätimme samassa yhteydessä hakea konekaivulupaa koko kaivospiirin alueelle", Juhani Karhu Lauttaojan Kulta Oy:stä kertoo.
Mikäli ympäristölupa myönnetään, mitään kiirettä yhtiöllä ei ole puistoon.
"Tällä hetkellä vanhalla alueella on vielä siksi paljon kaivamista, ettei meillä aivan lähivuosina ole tarvetta mennä puiston puolelle", Karhu sanoo.
Lemmenjoella
tilanne on toinen
Kielteisessä kannanotossaan Metsähallitus vetoaa Urho Kekkosen kansallispuiston asetukseen ja järjestyssääntöön, joissa koneellinen kullankaivu on kielletty.
"UK-puiston järjestyssäännössä sanotaan, että kullanhuuhdonta puistossa edellyttää valtauksen lisäksi metsähallituksen kirjallista lupaa, jossa ilmoitetaan sallitut kaivumenetelmät. Kaivukoneiden käyttö on kielletty", aluepäällikkö Hely Juntunen Metsähallituksen Luontopalveluista kertoo.
Sen sijaan perinteisin menetelmin tapahtuva kullankaivu on puistossa mahdollista. Lapiokaivajille metsähallitus on antanut lupia myös UK-puistoon.
Lemmenjoen kansallispuistossa rajatulla alueella on voitu harjoittaa koneellista kullankaivua kymmenien vuosien ajan. Siellä kullankaivu kuitenkin aloitettiin vanhan luonnonsuojelulain nojalla, jolloin kaivoslaki meni luonnonsuojelulain edelle.
UK-kansallispuistossa tilanne on toinen.
Lapissa noin
40 konekaivajaa
Vuonna 2000 voimaan tulleen ympäristönsuojelulain mukainen uusi ympäristölupa vaaditaan myös toimiville konekaivua harjoittaville valtauksille ja kaivospiireille.
Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa on jo käsitelty lukuisia Lemmenjoen ja Ivalojoen konekaivajien lupahakemuksia.
Hakemuksen jättämisestä kuluu noin 4-5 kuukautta, kun ympäristölupavirasto antaa päätöksen.
Kultamuseon johtaja Inkeri Syrjänen arvioi, että konekaivajia Lapin kultamailla on noin 40.
Valtaosa heistä on Lemmenjoella ja Kutturantien varrella Ivalojoen latvoilla, mutta konekaivajia on myös Tankavaaran lähistöllä.
Lapion ja vaskoolin avulla kultaa kaivaa kesäisin noin 1 200 kullanhuuhtojaa.