Oulainen Waltakunnalliset Weteraanikonepäivät käynnistyivät perjantaina kaikkea muuta kuin hiljaisissa merkeissä. Maamoottorien tuksutus, traktorien pärinä ja vanhojen autojen käyntiäänet täyttivät Törmänhovin alueen aamusta alkaen. Ihmettelijöitä kaiken maailman koneilla riitti heti porttien avauduttua.
"Perjantaina on Weteraanikonepäivillä perinteisesti leppoisa rakentelupäivä, kun porukkaa saapuu koko ajan lisää. Lauantai on sitten täyttä säpinää, kun kävijöitä on eniten. Päivien runko on melko samanlainen, mutta tunnelma ehkä hieman vaihtelee", Wanhan Woiman sihteeri Tuula Aitto-oja arvioi.
Weteraanikonepäivistä on 12 vuodessa kasvanut todellinen suurtapahtuma. 24 hehtaarin näyttelyalueella on esillä satoja koneita ja kummallisuuksia maamoottoreista moottorisahoihin. Oman värinsä tapahtumaan antavat sepät ja muut käsityöläiset. Wanhan Woiman puheenjohtajan Keijo Pylvään mukaan Weteraanikonepäivät onkin yksi valtakunnan laajimmista ja monipuolisimmista perinnetapahtumista. Kävijöitä odotetaan edellisvuoden tapaan vähintään 18 000.
"Weteraanikonepäivät on ennen kaikkea koko perheen tapahtuma. Täällä viihtyvät niin miehet kuin naisetkin ja myös lapset, vaikkei heille ole erikseen omaa ohjelmaa. Weteraanikonepäivillä on mahdollisuus nähdä ja kokea suomalaista historiaa hyvin elävällä tavalla monelta kantilta ja monelta vuosikymmeneltä. Kaipa suosio saattaa osittain selittyä omien juurien etsimisellä", Aitto-oja pohtii.
Tosi huono moottorikelkka
Weteraanikonepäivillä on tänä vuonna kolme isompaa teemaa. Uudistunutta traktoripuistoa täristämään on saatu satoja Zetoreita, jotka juhlistavat kuuluisan traktorin 50-vuotista historiaa Suomessa.
Esillä ovat erikoisuuksineen muun muassa A- ja K-mallit. Lisäksi paikalla on kymmeniä muita vanhoja ja harvinaisia traktoreita.
Toinen ihmettelyn aihe Weteraanikonepäivillä on Ajaton Auto. Näytillä on automobiileja lähes sadan vuoden ajalta. Kokoelman timantti on Pohjois-Suomen vanhin auto, International Harvester vuodelta 1910.
Hieman uudemmista autoista hyvin edustettuina ovat Fiatit, jotka järjestävät kokoontumisajonsa Weteraanikonepäivien yhteyteen. Fiateista vanhin on 1920-luvulta.
Erikoisen lisän autoilun historiaan tuo muun muassa pura-ja kokoa rättisitikka viidessä minuutissa -näytös.
Kemijärven moottorikelkkamuseo on tuonut Weteraanikonepäiville lumessa liikkumisen suomalaista historiaa. Esillä on muun muassa ensimmäinen maassamme valmistettu moottorikelkka, Lumikko vuodelta 1966. Muita menopelejä ovat esimerkiksi Lynx vuosimallia 1968 ja aikansa huippu, Myski-työkelkka vuodelta 1971. Maailman kelkkailun historiaa edustaa ummenajokas vuodelta 1926.
"Varsinaisesti ummenajokas ei kyllä ole kelkka, vaan tynnyrivetoinen kulkuneuvo, jota ajettiin sukset jalassa. Sillä on kuljettu metsä- ja peltohommissa, mutta loppuen lopuksi se oli aika epäkäytännöllinen. Ei se edes kulje hangessa, polanteiden yli korkeintaan. Raakile mikä raakile", Sauli Koskiniemi Kemijärven moottorikelkkamuseosta selittää.
Kemijärveltä peräisin on myös hurjan oranssi postiauto vuodelta 1955, josta Koskiniemellä riittää tarinaa kerrottavaksi. 13 hengelle rekisteröidyllä autolla on kuljetettu parhaimmillaan jopa 43 matkustajaa, heinäkuormaa katolla ja rekeä täynnä tavaraa perässä. Ajoneuvon keulassa oli 200 litran varakanisteri, sillä bensaa kului litra kilometriä kohden.
"Mukana jouduttiin kuljettamaan perää varaosina ja pylväskenkiä. Tiedätkö miksi pylväskenkiä? Koska Sevettijärvellä oli puhelinlinja, ja kun auto hajosi, kuljettaja kiipesi tolppaan ja otti yhteyden tukipisteeseen", Koskiniemi tarinoi.
Näkemisen arvoinen on myös armeijalle Suomessa kehitetty moottoripyörä, johon voi kätevästi vartissa vaihtaa moottorikelkan moottorin.
Nappeja, posliinia ja vanha kauppa
Autojen ja koneiden lisäksi Weteraanikonepäivillä on paljon muutakin nähtävää. Erityisesti naisten iloksi perinnekeskukseen on tuotu vanhaa ja arvokasta posliinia sisältävä näyttely. Lisäksi sinne on pystytetty vanha Huotarin kauppa. Esillä on niin ikään runsaasti käsitöitä ja "köyhän koruja" eli nappeja. Rompetorilla myyjiä on tänä kesänä enemmän kuin koskaan aikaisemmin.
"Ihmiset tykkäävät kiertää ja vaellella täällä. Siksi Weteraanikonepäiville ei olla edes yritetty tehdä tiukkaa aikataulua. Vierailijat menevät vapaasti ja viihtyvät yllättävän kauan", Aitto-oja ihastelee.