Tämä jättää paremman jäljen kuin aikaisemmat metsänistutustavat. Metsässä pääsee kulkemaan heti eikä metsä ole hirvittävän näköinen", maanviljelijä Pentti Myllylahti Haapajärven Kuonan kylästä ihastele istutuslaiteella varustetulla kaivinkoneella tapahtuvaa metsänistutusta.
Kaivinkoneen kauhan paikalla on terästötterö, jossa on 92 kuusentainta sisältävä kasetti. Kone rouhaisee maan pintaan pienen laikun, iskee järeällä hauenleuallaan reiän maahan, minne se sujauttaa vuoden vanhan paakkutaimen painaen samalla maan pinnan tiiviiksi.
Vajaassa puolessa tunnissa kasetti on tyhjä. Koneenkuljettaja Harri Karjalainen Vuolijoelta nousee ohjaamosta, ottaa seuraavat taimet lavetilta kaivinkoneen sivulta ja syöttää ne kasettiin. Samalla voi vaikkapa kuulostella Kurkinevan liepeiltä kuuluvaa käen kukuntaa. Työvuoron aikana ehtii panna maahan pari tuhatta tainta.
Parempi kasvualusta
Pentti Myllylahden metsiköissä uutta vempainta ei ole kokeiltu, niin kuin ei monella muullakaan tilalla. Koneistutus tekee vasta tuloaan. Tilastoissa se näkyy muutamana prosenttina koko valtakunnassa tapahtuvasta vuotuisesta 100 000 hehtaarin istutusurakasta.
Hankintaesimies Tuomas Kamula ja metsäpalvelupäällikkö Jouni Puranen UPM-Kymmenestä tietävät heti kertoa monta hyvää syytä koneistutukseen. Jokainen metsässä samoillut näkee heti yhden hyvän, saman kuin Myllylahtikin: hakkuuaukiota ei myllätä ylösalaisin.
Perinteisesti avohakkuun jälkeen metsä käsitellään kovalla kädellä. Kamulan ja Purasen mukaan koneistuksessa uudistettavaa aluetta ei revitä auki edellisvuonna. Näin taimilla on parempi mahdollisuus selviytyä. Istutusta voidaan tehdä koko sulan maan ajan eikä vain kesän kynnyksellä, kuten yleensä on tapana.
Ei ole aikaa odottaa
Istutuskonetta on kehitelty pari vuosikymmentä. Vasta kun hoksattiin lisätä tavalliseen kaivinkoneeseen istutuslaite, saatiin työkalu, jolle uskotaan lisääntyvää käyttöä.
Istutus on perinteisesti vaatinut väkeä. Tuomas Kamula ja Jouni Puranen eivät kuitenkaan pidä työvoiman vähennystä ensisijaisena syynä koneellistamiseen. Tosin he myöntävät, että istutustaitoinen ammattiväki alkaa käyvä vähiin.
Kysymykseen, eikö luontainen metsän uudistaminen riitä, UPM:n miehet vastaavat kuin yhdestä suusta: "Meillä ei ole aikaa odottaa." Luontaisesti hakkuualueen valtaavat ensin lehtipuut - koivu, haapa ja paju etunenässä - ja vasta seuraavassa kierrossa havupuut.
Istutuksin saadaan sitä puuta, jota halutaan edellyttäen, ettei tehdä takavuosikymmeniä kuuluisaksi tulleita virheistutuksia; väärää puuta väärään maahan.
Ympäristönsuojelijoilla ei ole mitään metsänistutusta vastaan, kun vain "ei istuteta yhden puulajin tasaikäistä metsikköä, mikä on ekologisesti kestämätöntä", kuten luonnonsuojelupäällikkö Ilpo Kuronen Suomen luonnonsuojeluliitosta asian ilmaisee.