Noin kymmensenttiset pötköt taikinaa mätkähtävät tuotantolinjaa alaspäin. Ei mene kuin pari silmänräpäystä, kun koneen uumenista putkahtaa tuotantolinjan päässä oleville pelleille oikeaoppisesti neljällä säikeellä letitettyjä pullapitkoja. Maallikon silmään ne näyttävät aivan samanlaisilta kuin mitkä tahansa pullapitkot.
Leipomotyöntekijä Juha Akkanen nostelee pullapellit kärryille kohottamista varten.
Koneen toimintaa tällä erää valvova työnjohtaja Vesa Viemerö letittää pyydettäessä käsin vertailupitkon - eikä lopputuloksessa eroa huomaa.
Ajankäyttö onkin jo toinen juttu. Kun kokenut letittäjä tekee pitkon alle kahdessa minuutissa, koneen letityskoukut pistävät paremmaksi.
Tunnissa letityskoneen kolme linjaa suoltavat pitkoja noin 360 kappaletta. Jotta sama määrää leetaa saataisiin letitettyä käsin, käsipareja tarvittaisiin seitsemän kappaletta, Linkosuo
Oy:n toimitusjohtaja Aimo Jussila laskeskelee.
Tampereen naapurissa Kangasalla toimivassa Linkosuon leipomossa sen suosituinta makeaa kahvileipää, kilopullan puolikasta, letitetään vielä pääosin käsityönä, mutta työtä siirretään koko ajan automaatin hoidettavaksi. Leipomo on ottanut toukokuussa käyttöönsä täysautomaattisen pitkonletityslinjan, joka on maailmassa ensimmäinen laatuaan.
"Käsityö on kallista", Jussila myöntää perusteeksi investoida letityslaitteistoon kaikkinensa lähes puoli miljoonaa euroa.
Kiinnostaa
Keski-Euroopassa
Pitkonletityslaite on lohjalaisen Foodconsult Oy:n suunnittelema. Se on kehitellyt laitetta yhdeksän vuoden ajan, ja pari vuotta sitten syntyi yhtä pitkoa letittävä prototyyppi.
"Ja kun löytyi asiasta kiinnostunut asiakas eli Linkosuo, entistä ehomman laitteen kehitystyö saattoi alkaa näinkin pian", kertoo Foodconsultin toimitusjohtaja Heikki Järvenkylä.
Kehitystyötä vauhditti osaltaan Tekesiltä saatu tuki."Meille laite on tullut maksamaan noin 350 000 euroa. Tekesin tuen osuus on tästä 25 prosenttia", Linkosuon toimitusjohtaja Aimo Jussila kertoo.
Täysautomaattinen letityslinja on tähän mennessä herättänyt kiinnostusta ainakin Kreikassa, Itävallassa, Saksassa ja Israelissa, ja näistä maasta on sovittu leipomodelegaatioiden vierailuja Linkosuolle.
"Kreikassa syödään letitettyä pullaakin, mutta näissä muissa ja yleensäkin Keski-Euroopan maissa letitetty leipä on hyvin tavallista", Järvenkylä tietää.
Baltiassa
letitetään halvalla
Laite on Aimo Jussilan mielestä Suomen oloissa kannattava siksikin, että pullapitkoille riittää kysyntää - ja niiden kysyntä tuntuisi olevan jopa kasvussa. Tätä nykyä Linkosuollakin valmistuu pitkoja 3 000-6 000 kappaleen päivävauhtia.
"Ihmiset ovat huomanneet, että tavallinen pulla on rasvaisia munkkeja ja viinereitä terveellisempää. Jopa Painonvartijat suosittelevat pullaa makean nälkään", Jussila huomauttaa.
Linkosuo ei ole suinkaan ainoa kotimaisen käsityön kalleuteen havahtunut leipomoyritys.
Eräskin iso suomalainen leipomo on jo katsonut kannattavammaksi letityttää pitkonsa koti-Suomen sijasta Latviassa. "Siellä työkustannukset ovat neljänneksen Suomen tasosta eli käsityö on 75 prosenttia halvempaa", Aimo Jussila tietää.
Henkilöstövähennyksiä Linkosuolla ei ole tarvetta tehdä, vaikka yrityksellä onkin käytössään pitkoja pian kahdessa vuorossa letittävä linja.
"On tämä letityslinja varmaan osaltaan keventänyt työtäkin. Ottaahan se letittäminen hartioihin", leipomotyöntekijä Juha Akkanen miettii automaation etuja.
Antellin kanssa yhteistyötä
Tänä vuonna 70 vuotta täyttävä Linkosuo on pirkanmaalaisista leipomoista suurimpia. Maakunnassa leipomoita on kaikkiaan noin 70 ja koko maassa 850.
Alalla menestyminen vaatii tuotekehitystä. Siinä Linkosuo on tarttunut herkullisuuteen, terveellisyyteen ja helppokäyttöisyyteen, oli kyse sitten kahvi- tai ruokaleivistä, Jussila määrittelee.
Kuivaleipää kuten palttoonnappeja yritys vie tällä haavaa lähinnä Ruotsiin, Kanadaan ja Yhdysvaltoihin. Parhaillaan yritys tutkii Baltian ja Keski-Euroopan markkinoille menoa.
Pohjoispohjalaisittain merkittävän leipomon, oululaisen Antellin kanssa Linkosuo tekee yhteistyötä muun muassa raaka-aineiden ja pakkausmateriaalien hankinnassa. Yrityksillä on keskenään myös avointa tietojen vaihtoa.
"Yhteistyötä on ollut noin viiden vuoden ajan. Se on järkevää, koska emme kilpaile samoilla markkinoilla", toimitusjohtaja Aimo Jussila kertoo.