Raivausurakastaan pientä taukoa pitävä metsuri Pekka Jylhä-Ollila arvelee, ettei hän ole ihan paras mainosmies nuorten houkuttelemiseksi alalle. "Eihän tämä mitään mediaseksikästä hommaa ole. Jos vain päätä riittää, niin opiskelkaa jotain muuta."
44-vuotias Jylhä-Ollila on alallaan melko nuori osaaja, sillä metsureiden keski-ikä keikkuu jo viidenkympin vanhemmalla puolella. Työpari, 58-vuotias Mikko Lämsä ei vielä osaa arvailla, milloin eläkkeelle lähdön aika koittaa. Takana on kuitenkin melkein elämän mittainen ura metsässä.
Metsurina saa Suomessa elantonsa enää kolmisentuhatta pihkakouraa. Vaikka varsinaisista hakkuista tehdään miesvoimin enää murto-osa, taimikonhoidolle ja muulle käsityölle on yhä suurempi tarve.
Puu- ja erityisalojen liiton työehtosihteeri Sakari Lepolalta ei riitä myötätuntoa metsuripulaa parkuville työnantajille.
"Itse he ovat ainakin 15 vuotta lahdanneet metsurien ammattia ja kertoneet, että koneet korvaavat miehet. Nyt sitten huudetaan metsuripulaa. Meiltä on kyllä varoitettu, mihin tilanne on menossa. Mistähän tekijät aiotaan ottaa muutaman vuoden päästä", Lepola kysyy.
Palkkaus pielessä
Lepola ei usko, että pystyviä metsureita saadaan edes ulkomailta.
"Miksi he tänne tulisivat, kun muualla Euroopassa on tarjolla töitä ja parempaa palkkaa? Nyt yritetään kampanjoida nuorten saamiseksi alalle, mutta me kyllä kerromme rehellisesti, mikä alalla odottaa. Työ ei tarjoa ympärivuotisia ansioita ja keskimääräinen tuntipalkka on 10,65 euroa eli reilusti alle teollisuuden keskiansion."
Sakari Lepola on vakuuttunut, että alalle löytyy tekijöitä, kun palkka saadaan kohdalleen. Tuntipalkkaa tarvittaisiin 3-4 euroa lisää, jotta metsätyöt voisivat kilpailla muiden alojen kanssa kiinnostavuudesta. Palkkaus laahaa Lepolan mukaan pahasti jäljessä myös metsäkonepuolella.
Viime kevään yhteishaussa metsurin ammattiopintoihin hakijoita oli vain neljännes siitä, mikä olisi kysyntä. Moni valmistunutkaan ei jää metsurin uralle, vaan jatkaa opiskelua tai hakeutuu muihin töihin.
Pula pahenee yhä
Metsuripula hidastaa metsänhoitotöitä myös Pohjois-Suomessa. Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskuksen johtaja Niilo Piisilä kertoo, että tilanne on vaikein maakunnan eteläosissa ja kasvukeskusten lähellä. Metsurin ammatti ei ole enää kiinnostava vaihtoehto edes syvän maaseudun nuorille.
"Esimerkiksi it- ja rakennuspuolen koulutus vetävät nyt paljon paremmin ja töitähän alalla riittää. Pelkään, että metsäpuolella tilanne vain pahenee. Jotain pitäisi keksiä, sillä kaikkea ei voida tehdä koneilla."
Myös MTK:n metsälinjan kehityspäällikkö Markus Lassheikki kertoo, että metsänhoitotyöt ovat paikoitellen viivästyneet tekijäpulan vuoksi.
"Puun käytön lisääntyessä tilanne uhkaa vaikeutua edelleen. Palkkaneuvottelut voivat ratkaista jotain. Niiden tulosta on vaikea arvailla, mutta onhan eri aloilla isojakin korotuksia nähty."
Metsuri Pekka Jylhä-Ollilan mielestä palkkauksen tuntuva korjaus on ainoa tepsivä keino, jos nuoria tosissaan halutaan metsätöihin.
"Tämä on raskasta työtä säiden armoilla. Välillä raivataan ryteikössä otsalampun valossa. Jos perusluonne on sellainen vähän metsäläinen, voi tulla koettamaan. Mutta pari vuotta menee kyllä opetellessa", Jylhä-Ollila varoittaa.