Oulaisten nuorisokuoron h-hetki Pariisin Présences-nykymusiikkifestivaalilla koitti lauantai-iltana vähän ennen iltaseitsemää, kun festivaalin tilaama Juhani Komulaisen Mysterium-sävellys sai viimein kantaesityksensä.
Ranskan radion konserttikeskuksen Olivier Messiaen -salissa esitystä seurasi täysi tupa, arviolta hieman alle tuhat katsojaa.
Kuoron johtaja Tapani Tirilä oli tyytyväinen näkemäänsä ja kuulemaansa. "Nappiin meni, esitys oli ehyt, kaunis kokonaisuus. Kiitos sille, että perusharjoitukset oli tehty tunnollisesti jo Oulaisissa", hän kuvaili.
Laajasti nykymusiikkia esittelevän Présences-festivaalin pääteemana on tänä vuonna pohjoismaalainen musiikki.
Lauantain konsertissa esitettiin kaikkiaan neljä kantaesitystä. Mysteriumin lisäksi esitettiin ruotsalaisen Karin Rehnqvistin säveltämä Ljus av Ljus, jossa lauloi tukholmalainen Adolf Fredrikin koulun tyttökuoro. Sävellys on omistettu edesmenneelle ulkoministerille Anna Lindhille.
Lisäksi esitettiin festivaalin tämän vuoden pääsäveltäjän Philippe Hersantin viulukonsertto ja Guillaume Connessonin pitkä ja ranskalaisten kriitikoiden odottama teos Athanor.
Värikkyys viehätti
Oulaisten nuorisokuoron esitystä seuranneiden joukossa oli myös lehdistölippuja jonottaneiden määrästä päätellen monia ranskalaisia kulttuuritoimittajia.
Kriitikko Benjamin Viaud oli yksi heistä. Hän kuunteli parvella herkeämättä kaikkia esityksiä, samalla raapustaen muistiinpanoja ohjelmavihkonsa sivuille.
Viaud kirjoittaa klassisen musiikin ranskalaiseen verkkolehteen Resmusicaan. Hän antoi tuoreen arvionsa Kalevalle heti esityksen jälkeen. Pohjoismaalaisten teokset viestivät hänelle tuulista pohjoismaista kylmyyttä.
"Mysterium-teos on lumoava, ja ainoastaan tytöistä koostuvan kuoron ääni lisää lumoa. Lisäksi on myönteistä, että esiintymisasut ovat värikkäät. Ranskalaisilla kuoroilla on usein liian akateemisia ja kamalia esiintymisasuja", Viaud arvioi.
Oulaisten nuorisokuoron puvut on suunnitellut Kirsti Maunula.
Seine-joen varjo
Ranskan radio oli tilannut kustakin Pohjoismaasta sävellyksen tilaustyönä.
Festivaalin taiteellinen johtaja René Bosc kertoi valintansa syistä: "Pohjoismaisen nykymusiikin esittely on ollut haaveenani jo muutamia vuosia. Tahdon näyttää ranskalaisille, ettei eurooppalainen nykymusiikki rajoitu vain Ranskaan ja Saksaan. Näiden maiden perinne on hyvin vahva, mutta joskus se tulee liian hallitsevaksi. Syy pohjoismaiden valintaan on myös siinä, että näistä maista tulee myös todella hyviä säveltäjiä."
Säveltäjä Juhani Komulainen sai Mysterium-sävellyksen tekoon täysin vapaat kädet. Viime syksynä alkanut luomistyö johti viimein sanoituksellisesti niukkaan tulokseen. Noin varttitunnin teos sisältää vain sanat Mysterium - l'ombre de la Seine eli Mysterium - Seine-joen varjo.
"Kun käyttää näin niukkaa tekstiä 7-8 minuuttia teoksessa, täytyy todella miettiä, miten sitä käyttää", Komulainen kommentoi.
"Teos yhdistää Suomen ja Ranskan. Tosin, jos tilaaja ei olisi ollut ranskalainen, sanat olisivat luonnollisesti olleet toisenlaiset."
Innoituksensa lähteestä, Pariisista, Komulainen on puhunut myös kuorolaisille.
"Jos kulttuurihistoriastamme otetaan Pariisi pois, niin paikalle jää ammottava aukko. Olen sanonut nuorille, että Pariisissa tulette paikkaan, joka on kulttuurihistoriamme syvällinen lähde."
Alussa hankalaa
Lauantain kantaesitystä jännittäneet kuorolaiset 18-vuotias Anu Kurvinen ja 13-vuotias Emilia Manninen saivat Mysteriumin saloista kiinni kunnolla vasta vähän ennen kantaesitystä.
"Vaati paljon harjoittelua ennen kuin pääsi siihen tunnelmaan mukaan - loppuviikolla alkoi jo luistaa ja aloin tykätä siitä. Tänne Pariisiin tultuamme aloin pitää sitä jo kauniina teoksena", Anu Kurvinen kertoi.
Hotellihuoneen Kurvisen kanssa jakava Emilia Manninen on samaa mieltä. "Alussa oli tosi vaikea, siitä ei suurin piirtein älynnyt mitään. Mutta nyt pari viikkoa sitten se alkoi jo mennä paremmin. Tempojen vaihtelu on ollut hankalinta.".
Järjestäjät ehdottivat myös Ranskan radion lapsikuoron laulajia mukaan esitykseen, ja sehän sopi suomalaisille. Toni Ramonin johtama ranskalaisnuorten kuoro pääsi nopeasti kiinni teokseen, vaikka yhteisiä harjoittelukertoja ei ollut monia ja harvat yhteiset hetket olivat lyhyitä.
Yhteydenpito nuorten välillä toimi, vaikka kielimuuri on korkea. "Sulautuminen sujui yllättävän hyvin. Ajatuksia vaihdettiin englanniksi, koska meistä harva osaa ranskaa", jo puolisen tusinaa ulkomaan matkaa kuoron kanssa tehnyt Kurvinen kertoi.
Emilia Manniselle Pariisin matka oli toinen ulkomaanmatka. Ensimmäinen suuntautui Viroon. "Virossa asuimme isäntäkuoron jäsenten perheissä. Silloin piti puhua enemmän englantia. Täällä taas asumme keskenämme hotellissa."
Työpajassa
Oulaisten nuorisokuoron johtaja Tapani Tirilä on tyytyväinen festivaalin nuorisokuoroille antamaan vastuuseen ja arvostukseen.
"Ideana oli, että viemme mukanamme uuden teoksen, joka on kirjoitettu varta vasten sinfoniaorkesterille ja nuorisokuorolle. Ajatus sinänsä on historiallinen. Kyllähän joissain isoissa teoksissa lapset ovat tuoneet jonkin palasen, oman tietyn sävynsä johonkin kohtaan, mutta tässä on ihan tietoisesti lähdetty tekemään teosta kuorolle ja sinfoniaorkesterille. Tehtävä on ollut innoittava ja haastava."
Lauantain pääkonsertti ei ollut festivaalin ainoa tarkoitus. Perjantaina taitoja ja tietoja esiteltiin kansainvälisessä työpajassa Ranskan radion tiloissa.
Ideana oli esitellä, miten Oulaisten nuorisokuoro soi. Mukana olivat Ranskan ja Ruotsin nuorisokuorot. Seuranneessa keskustelussa oli mukana nuorisokuoron johtajia, laulunopettajia ja tutkijoita. Keskustelua käytiin muun muassa ainutlaatuisesta pohjoismaisesta kansanlauluaarteistosta.
Sunnuntaina kuorolaisilla oli viimein aikaa levähtää ja päivä oli varattu Pariisin nähtävyyksiin tutustumiselle. Suomeen Oulaisten nuorisokuoro palaa myöhään maanantai-iltana ja Oulaisiin laulajat ehtivät tiistaita vasten yöllä.
