Sotkamon Jymyn Jani Komulainen teki lauantaina sen, mikä oli ollut selvää jo pitkään: hän putsasi Superpesiksen kauden päätösristeilyllä arvostetuimmat palkinnot, kun hänet valittiin sekä Vuoden pesäpalloilijaksi että Vuoden lukkariksi.
Mielenkiintoista valinnoissa oli se, että kolme vuotta pääsarjatasolla syöttänyt Komulainen sai vasta uransa ensimmäisen lukkarin tittelin. Kaksi vuotta sitten Jymyn kultalukkari valittiin kyllä Vuoden pelaajaksi, mutta Vuoden lukkarin titteli meni lautasen titteliä viime vuodet hallinneelle Kiteen Toni Kohoselle.
-- Tässä oli paljon haastajia, ja arvostan tämän lukkarin tittelin tosi korkealle. Mutta kyllä nämä molemmat tittelit ovat erittäin hienoja asioita, Komulainen korosti.
Komulaisen nousu lukkarien ykköseksi on pitkän tien tulos. A-junioreihin asti lautasen äärellä häärineen Komulaisen oli kaudella 1998 määrä pelata Jymyssä lukkarina, mutta Kari Hakkarainen päättikin hakea itselleen uusia haasteita, ja vaihtolyöntispesialisti siirtyikin kakkosvahdin paikalta lukkariksi. Komulainen hautasi ajatukset lukkaroinnista ja siirtyi Siilinjärven Pesikseen vuokralle. Sielläkin hän pelasi etukentällä.
Komulainen mahdollisuus nousta lukkariksi jäi taka-alalle myös vuonna 2000, jolloin Jymy kaappasi Kiteen kultalukkari Kohosen kolmeksi vuodeksi riveihinsä. Komulaisen lukkaritilaisuus avautui kuin puskista vasta kauden 2003 jälkeen.
-- Olin miettinyt, että haen ulkopelihaasteita muista seuroista. Juha (Jymyn toimitusjohtaja Juha Tanskanen) kysyi, haluaisinko lukkariksi. Mietin hetken, mutta se hetki oli hyvin pieni: tottakai halusin.
-- Tein kolmen vuoden sopimuksen siksi, että vuoden 2006 piti olla huippuvuosi. Silloin voitettaisiin mestaruus ja oma lukkaripeli olisi erittäin hyvällä tasolla. Siihen tavoitteeseen päästiin, Komulainen kertaa.
Sopupelit kova koulu
Komulainen, 28, on nykyisin omien sanojensa mukaan "vastuullinen perheenisä". Komulaisen käyttäytymisessä on ominaista, että hän esiintyy paikassa kuin paikassa asiallisesti. Sotkamossa opettajana toimivan Komulaisen uran alussa kaikki ei mennyt yhtä fiksusti, sillä mies sotkeentui pahemman kerran pesäpallon syöksykierteeseen suistaneisiin sopupeleihin.
Sanomalehti Kalevan tietojen mukaan Siilinjärvellä vuokralla pelannut Komulainen voitti elokuussa 1998 ennalta sovitussa Siilinjärvi--Juva-ottelussa pitkävedossa yli 222 000 markkaa. Komulainen oli yksi 20:sta henkilöstä, joka sai sopupelikäräjillä tuomion. Oikeuden päätös oli neljä kuukautta ja 20 päivää ehdollista vankeutta.
-- Kauden 1998 päätös oli ikävä, kasvattava sinällään, josta on otettu opiksi. Ehkä siinä oli nuoruuden hairahdusta: porukka ympärillä ja porukan paine kova. Virhe on tullut tehtyä, kuitattu ja otettu opiksi, Komulainen kertaa.
Komulainen palautti voittorahansa ja pääsi kaudella 1999 viiden ottelun pelikiellon jälkeen pelaamaan, tosin silloinkin Matti Iivarinen piti Komulaisen poissa lautasen ääreltä.
"Kaikessa voi kehittyä"
Komulaisen ehdoton valtti pesiskentillä on hänen fysiikkansa. Kesän Itä--Länsi-ottelussa hän löi palloa kovimmin tutkaan sekä voitti pallonheittokisan. Kolme kertaa kärkilyöntitilaston peräkkäin voittaneen Komulaisen ase on siinä, että hänen lyöntien pelotevoima on niin kova, että vastustajan on läpilyöntien estämiseksi annettava etukentällä tilaa pienille lyönneille. Miehen mukaan kehitettävää kuitenkin riittää.
-- Ikinä ei ole valmis pelaajana. Haasteena on pitää sisäpeli samalla tasolla. Ensinnäkin fysiikka on pidettävä hyvällä tasolla, joka mahdollistaa lyödä läpi. Se (läpilyöntien pelote) antaa tilaa puolestaan taitolyönneille, Komulainen valottaa.
-- Lukkaroinnissa vastustajien pelaajien ja pelinjohtajien "lukeminen" ja röyhkeys ovat kehittyneet eniten. Ulkopelissä on kuitenkin paljon parannettavaa ja yksi asia on tolppasyöttö, hän analysoi.