Maistuisiko sinulle kunnallisveroprosentti, joka on 23–28?
On syytä maistua, jos valtiovarainministeriön (VM) niin sanottu painelaskelma toteutuu.
VM on laskenut jokaiselle kunnalle veroprosentin vuodelle 2021.
Silloin kuntien talouteen vaikuttavat täysimääräisesti niin sote-uudistus, valtionosuusuudistus kuin valtionosuuksien leikkaukset.
Satunnaisia esimerkkejä piisaa: Alavuden veroprosentti olisi 24,14, Heinolan 24,10, Isonkyrön 24,69, Kalajoen 25,08, Karijoen 26,19, Kristiinankaupungin 26,28, Lempäälän 24,16, Limingan 26,13, Luodon 25,6, Merijärven 27,81, Oriveden 25,75, Tammelan 25,15 ja Utajärven 26,92.
"Monille kunnille ei jää selviytymismahdollisuuksia yksin", muistuttaa Ilari Soosalu, kuntatalouteen erikoistunut johtaja Kuntaliitosta.
Luvut ovat tyrmääviä, sillä ensi vuonna korkein kunnallisveroprosentti on Suomessa VM:n alustavien tietojen mukaan 22,25.
VM:n pöytään lyömä ennuste on armoton senkin takia, että siinä ei ole otettu huomioon kuntien investointitarpeita – ei siis sitä, että kunnat rakentavat teitä ja taloja, mikä nielee euroja.
Muuttotappioalueillakin homekoulujen tilalle pitää rakentaa uusia.
Kriisiä syventää katastrofiksi se, että kunnilla ei ole varaa velkaantumiseen. Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta on nyt noin 17 miljardia euroa, mutta se nousee nykyisellä investointitahdilla yli 25 miljardiin euroon vuoteen 2019 mennessä.
Vähänkään taloutta ymmärtävä suomalainen kokee pienen sokin tavatessaan VM:n taulukon rivejä.
Suomen kansantalous ajaa päin seinää, jos kunnallisveroprosentti kohoaa yleisesti 23–28:aan.
Ihmisiltä ei voi viedä mahdollisuutta ostaa kaupasta norjalaista merilohta ja Presidentti-kahvia.
Paikalliselta yksityisyrittäjältä ei voi viedä asiakkaita.
Manner-Suomeen jää vuodenvaihteen jälkeen 301 kuntaa. Eikö niiden määrää voisi ihan aikuisten oikeasti vähentää?
Euro on konsulttina niin armoton, että se pakottaa kunnat liitoksiin, jos VM:n ennusteet toteutuvat edes osittain. Kaikille miellyttävämpi vaihtoehto olisi, että kunnat reagoisivat nyt, kun rahatohtori on antanut diagnoosinsa.
Hallinnosta säästöjä ei yksin saa, mutta kun päätösvaltaisia tahoja olisi esimerkiksi 150–200, palveluprosessit voisivat olla kustannustehokkaampia.
Kansantalouden paranemiseen on pakko jaksaa uskoa.
Toivottavasti kuntapuolue keskusta uskoo VM:n ennusteita, kun se johtaa seuraavia hallitusneuvotteluita. Keväällä 2011 Sdp pyyhki VM:n luvuilla pöytää, eikä kokoomuskaan pahemmin hanttiin laittanut, kun Jyrki Kataisen (kok.) hallitus laati fantastisen unelmahöttöohjelmansa.