Vanha kansanviisaus tietää, että urheilija ei tervettä päivää näe.
Noh, vammoja sattuu usein, se pitää paikkansa.
Mutta enemmän terveitä päiviä on tiedossa, jos valmentaja osaa harjoittaa urheilijaa riittävän monipuolisesti.
Ja terve päivä koittaa nopeammin, jos vamma osataan hoitaa alusta saakka oikein – ja vakuutukset ovat kunnossa.
Valtakunnallinen lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymistä selvittänyt LIITU-tutkimus totesi viime vuonna yksiselitteisesti, että liikuntavammojen määrä on kasvanut kaikissa toimintaympäristöissä: urheiluseuroissa, koululiikunnassa ja vapaa-aikana.
Onneksi vammoista suurin osa on lieviä. Mutta toistuvilla vammoilla voi olla pitkäaikaisia terveyshaittoja – ja ne nakertavat motivaatiota. Tässä nuoret ja aikuiset ovat samalla viivalla.
Valmentajakoulutus ei saa olla pelkkää lajitietoutta, vaan urheilijan elimistöön ja sen määrätietoiseen kehittämiseen pitää osata kiinnittää tarpeeksi huomiota.
Koulutusta ja välineitä tarvitsee myös huolto: kentän laidalla tai hallissa on toimittava oikein, kun jotain sattuu.
Säästäköön urheiluseura jossain muussa kuin kylmäpusseissa ja muissa huoltotarvikkeissa.