Pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) päässä Rukan laduilla kypsynyt ajatus yrittää nostaa väkipakolla suomalaisten eläkeikää kaksi vuotta koki keskiviikkona nolon lopun. Se tuo Suomen poliittiseen sanastoon uuden termin: väärin pidennetty.
Pääministeri on Suomessa sama kuin toimitusjohtaja yrityksessä. Pääministerin ja toimitusjohtajan hommissa on kuitenkin yksi olennainen ero. Toimitusjohtajan vaihtoehdot ovat tulos tai ulos. Pääministeri on ja pysyy nykyään yleensä neljä vuotta. Toimitusjohtaja lähtisi vastaavassa tilanteessa heti; Vanhanen ei pääse pois, vaikka haluaisi.
Vanhasen lähtölaskenta voi silti eläkeantautumisen jälkeen kiihtyä. Hän on aiemmin ilmoittanut haluavansa jatkaa hallituksen keulamiehenä pitkälle ensi vuosikymmenelle. Tämän kevään lumien jäljiltä hänen voi olla vaikea pitää pääministeriydestä kiinni edes tämän vuosikymmenen loppua.
Vanhanen ei ole puoluejohtajana voittanut kunnolla vielä yksissäkään vaaleissa. Hallituksessa keskustapuolue on jäänyt kokoomuksen siloposkiministerien varjoon. Vanhanen aloitti tammikuussa yrityksen päästä varjojen mailta nostamalla profiiliaan. Kekkosmainen puhe nosti jo innostusta, mutta eläkepommi tussahti omaan syliin.
Taktisesti Vanhanen yritti eläkevedolla maksaa kokoomukselle potut pottuina työnantajien Kela-maksun poistamisen. Keskustan pää-äänenkannattajan päätoimittaja Timo Laaninen, pitkäaikainen Vanhasen avustaja ja luottomies muuten, kirjoitti alkuviikosta, että kokoomusjohtaja Jyrki Katainen veti välistä ehdottamalla Kela-maksun poistoa. "Hän ei etukäteen neuvotellut ehdotuksestaan pääministeri Vanhasen kanssa." Aika selvää tekstiä.
Kokoomus peesasi eläkeriidassa taitavasti Vanhasta. Se kyllä kannatti päätöstä, mutta jätti hankalan asian julkisen puolustamisen paljolti Vanhasen harteille. Vaikka eläkeratkaisu oli koko hallituksen periaatepäätös, julkisuudessa se meni Vanhasen piikkiin. Eläkeasiat ovat aina olleet hyviä vaaliaseita; näin varmaan myös vuoden 2011 eduskuntavaaleissa.
Oppositio on tietysti tyytyväinen, kun etujärjestöt panivat hallituksen nelinkontin. Vielä paremmin oppositiolle olisi tietysti sopinut se, ettei hallitus olisi antanut vielä periksi. SDP:n Jutta Urpilainen & co. olisivat voineet lyödä hallitusta vielä kovemmin. Eläkepommi muuttui opposition kannalta suutariksi liian aikaisin.