Kestävä kehitys veti viikonloppuna New Yorkissa ennätysmäärän valtionpäämiehiä huippukokoukseen. Heitä oli noin 160, kun YK:n jäsenmaita on 193. Esimerkiksi Kiinan ja Kenian presidentit puhuivat kilpaa naisten ja tyttöjen oikeuksien kohentamisesta maissaan. Sukupuolten välinen tasa-arvo lisääkin tunnetusti hyvinvointia yhteiskunnissa.
Yhdysvaltain presidentti Barack Obama ja paavi Franciscus puolestaan pitivät voimakkaat puheet ilmastonmuutoksen ja köyhyyden torjumisen puolesta.
Suomi esiintyi huippukokouksessa maana, joka on onnistunut nousemaan köyhyydestä eritoten tasa-arvon ansiosta. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö tosin rehellisesti sanoi, että myös Suomella on tekemistä kestävässä kehityksessä.
Huippukokouksessa nähtiin myös leikkauslistoja laativa Suomi. Suomi on leikkaamassa kehitysapuaan parillakymmenellä prosentilla. Tukea lähtee muun muassa eri kansainvälisiltä järjestöiltä.
Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) kertoi, että Suomi leikkaa valtaosan tuestaan YK:n ympäristöohjelma Unepille. Ohjelma menettää kuusi miljoonaa euroa. Miljoona euroa jää edelleen hankkeita varten.
Myös muut YK-järjestöt, kuten Unicef ja naisjärjestö UN Women, saavat Suomelta ensi vuonna nykyistä vähemmän. Tarkat määrät selviävät lähiviikkojen aikana.
Suomalaisilta kansalaisjärjestöiltä on lähtemässä noin 40 prosenttia valtion rahoituksesta. Järjestöt ovat käyneet tai käyvät läpi yt-neuvotteluja, ja arviolta parisataa menettää työpaikkansa. Osa työpaikoista ei ole Suomessa.
Kansalaisjärjestöt ovat suomineet hallitusta etenkin siitä, että yritysten hankkeita kehitysmaissa ja Venäjällä rahoittava Finnfund sai leikkauspolitiikan vastaisesti jopa 90 miljoonaa euroa enemmän kuin se pyysi. Summa on enemmän kuin mitä järjestöiltä ollaan leikkaamassa.
– Yritysten intresseissä ei ole tehdä samanlaista valistustyötä esimerkiksi tyttöjen ja naisten silpomista vastaan kuin mitä järjestöt tekevät. Yritykset joutuisivat silloin asettumaan taloudellista valtaa hallussaan pitäviä miehiä vastaan, kommentoi kehityspoliittinen asiantuntija Jouni Nissinen Kepasta.
Selvää on, että säästäminen kansainvälisestä yhteistyöstä vaikuttaa Suomi-kuvaan maailmalla. Esimerkiksi kehitysapua nostava Ruotsi on perustamassa YK:ssa yhdeksän aktiivisen maan ryhmää, joka ryhtyy ajamaan kestävää kehitystä.
Suomi ei ole mukana.
Aletaanko pohjoismaisesta ihanteesta jäädä jälkeen leikkaamiseen perustuvan politiikan vuoksi? Riittääkö poliittinen vaikuttaminen niissä pöydissä, joissa käytetään myös rahanvaltaa?
Ministeri Tiilikaisen mukaan sananvaltaa ei voi ostaa.
– Olisipa se niin helppoa, hän puuskahti.
Sekä Tiilikainen että ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka korostivat New Yorkissa mielellään, että kyse ei ole pelkästään rahasta. Samaan hengenvetoon he puhuivat laajasta suomalaisesta osaamisesta ja asiantuntemuksesta kehitysyhteistyössä.
Toivakka haluaisi saattaa asiantuntijoita ja suomalaisia yrityksiä yhteen sekä saada enemmän suomalaisia hakemaan YK:hon. Nyt asiantuntijoita on vapautumassa kansalaisjärjestöistä.
Ja se kestävä kehitys. Ilman maailma ei voi selvitä, oli Suomella siihen rahaa tai ei.