Tarkat ulkonäköihanteet ovat juurtuneet syvälle Korean nykykulttuuriin. Hyvännäköisen ihmisen kuuluu monella tavalla muistuttaa valkoihoista ihmistä: ihon täytyy olla vaalea ja silmien isot ja pyöreät. Tosin länsimaalaisen ulkonäön ihannoinnista on viime vuosina siirrytty tavoittelemaan korealaisten musiikkitähtien ulkonäköä.
Kun voiteet ja geelit eivät enää riitä, siirrytään leikkauspöydälle. Koreassa tehdään asukaslukuun nähden enemmän kauneusleikkauksia kuin missään muualla. Kasvo-operaatiot ovat selkeästi suosituimpia, sillä esimerkiksi rintaleikkauksia Koreassa tehdään suhteellisen vähän. Kehon suhteen ihaillaan laihuutta ja pienuutta. Korean kilpailuhenkisessä työelämässä ulkonäön merkitys on valtava, ja kauneusihanteisiin sopiva saa usein helpommin töitä.
Suomessakin kauneusleikkausten määrä on kasvussa, vaikka Korean luvuista ollaankin kaukana. Suomalaistutkimuksien mukaan ulkonäkö saa täälläkin yhä enemmän jalansijaa yhteiskunnassa: lihavat naiset saavat keskimäärin vähemmän palkkaa kuin laihat, ja hyvännäköisiksi arvioidut ihmiset menestyvät paremmin koko urapolkunsa aikana. Ulkoisten seikkojen merkitys vain korostuu, kun palveluammatit yleistyvät.
Kauneuskirurgia maksaa tuhansia euroja, mutta ihonhoitokaan ei ole ihan halpaa. Jos haluaa noudattaa koko kymmenvaiheista ihonhoitorutiinia, tuotteista saa pulittaa helposti satoja euroja.
Kosmetiikkabisnes markkinoi ajatusta, jonka mukaan iho näyttää hyvältä, kunhan siihen vain käyttää tarpeeksi rahaa. Markkinointipuheeseen on helppo imeytyä mukaan, vaikka oikeasti ihon kuntoon vaikuttavat myös terveys ja geenit. Ihon kunnosta kannattaisi huolehtia syömällä hyvin ja nukkumalla tarpeeksi, ennen kuin vinguttaa luottokorttia Sokoksen kassalla.
Tai sitten voitaisiin keskittyä ulkonäön sijaan ihan muihin asioihin.
Lue myös juttu Etelä-Korean kauneusihanteista ja kosmetiikkabisneksestä.