Suomen ja Ruotsin ilmavoimien yhteistyön saumattomuus paljastui, kun mediavierailu Visbyhyn muuttui kahden konerikon seurauksena elämykseksi. Suomen ilmavoimien Casa-kuljetuskoneen piti lennättää toimittajat ja komentaja Kim Jäämeri Gotlantiin varhain aamulla.
Telinevika hyydytti ensimmäisen Casan, mutta viivästys jäi lyhyeksi, kun Helsinki-Vantaalle lennätettiin toinen Casa.
Hieman ennen laskeutumista Visbyhyn ohjaaja kuulutti moottoriviasta. Komentaja Jäämeri istui vastapäätäni, eikä miehen ilmekään värähtänyt. Päättelin, että maahan päästään yhtenä kappaleena.
Toinen Casa jäi ruotsalaisten huomaan – lähettävät kuulemma ”joskus Suomeen”. Sinikeltaisen upseerikollegan lohkaisu ei naurattanut miehistöä, mutta komentaja Jäämerta kylläkin.
”Siinä näette, miten paljon oikeasti autamme ja tuemme toisiamme”, hän muistutti.
Ruotsin ilmavoimat lennätti Visbyhyn pikavauhtia ison C-130 Herculeksen, joka toi vierailun päätteeksi suomalaiset turvallisesti kotiin. Pari diplomaattipuhelua, ja vieraan valtion sotilaskoneen laskeutuminen Suomeen sopi mainiosti. Kone kun sattui olemaan ruotsalainen.
Saabin uusi Gripen E nousee Ruotsin ilmavoimien komentajan Mats Helgessonin mukaan ilmaan vielä tämän vuoden puolella. Helgesson kertoo, että suomalaiset hävittäjät voisivat sotilaallisen yhteistyön syvyyden puolesta tukeutua kriisitilanteessa Ruotsin tukikohtiin vaikka huomisesta lähtien. Tosipaikassa vaadittaisiin kuitenkin poliittisia päätöksiä asiasta.
Gripeniä pidetään – eikä vähiten poliittisista syistä – Suomen hävittäjävalinnan ennakkosuosikkina.
Nykyisessä Gripenissä on kuusi ripustinta, jotka kannattelevat aseistusta. Seuraavan sukupolven Gripeniin tulee uusi tutka ja ripustimia yhdeksän.
– Koneen koko ja moottoriteho kasvavat. Se saa nousussa ilmaan enemmän aseistusta, kiteyttää komppanianpäällikkö Henrik Viden Luulajasta.
Lento-ominaisuuksilla on usein ratkaiseva vaikutus ilmataistelun lopputulokseen, joten ennen testilentoja suomalaiset eivät tiedä Gripenin todellista soveltuvuutta.
Neuvostoliiton luhistuttua ja YYA-kahleiden katkettua Suomi halusi hankkia amerikkalaisia hävittäjiä. Nyt ajan henki on pohjoismainen: Suomen ja Ruotsin puolustushaarojen komentajat ja esikuntapäälliköt tapaavat Santahaminassa kahden viikon kuluttua.
Jäämeri tunnistaa ajan poliittisen hengen, mutta kiittelee sitä, että ilmavoimat saa valmistella oman esityksensä hankinnasta ilman poliittista paimennusta.
Ruotsalaiset riensivät lauantaina veljellisesti heti auttamaan. Kotimaassa Jäämeri tuumasi, että ihan pikkujutusta Casan koneviassa ei ollut kyse: moottori oli ottanut liikaa kierroksia.
Sinikeltainen Hercules-kyyti tuli tarpeeseen. Ja olisihan se komeaa, jos naapurukset lentäisivät uljaasti samalla hävittäjäkalustolla.
Enää pitäisi tietää, jyliseekö Ruotsin mahtava hävittäjävoima Suomen taivaalla tositilanteessa yhtä varmasti, kuin kolmen kruunun Hercules toi meidät kotiin.
Sydän sanoo, myös ruotsalaisten, että jylisisi, mutta reaalipolitiikan maailmassa parhaankaan ystävän varaan ei voi selviytymistään laskea.