Pääkirjoitus

Ko­mis­sios­sa taas ra­ha­sot­ku­ja

Toistuvat taloussotkut murentavat EU-kansalaisten ennestäänkin kehnoa luottamusta unioniin.

EU-lippu sai taas tahran, tällä kerralla tilastotoimisto Eurostatin takia.
EU-lippu sai taas tahran, tällä kerralla tilastotoimisto Eurostatin takia.

Toistuvat taloussotkut murentavat EU-kansalaisten ennestäänkin kehnoa luottamusta unioniin. Kesti turhan kauan ennen kuin Eurostatin epäselvyyksiin puututtiin.

EU:n tilastotoimisto Eurostat on paljastunut paikaksi, jonka taloudenpitoa Romano Prodin komissio ei ole valvonut lupauksistaan huolimatta. Nykyisen komission piti toimikautensa alussa antamiensa lupausten mukaan huolehtia EU:n talouden rikkeettömyydestä.

Petosten torjumiseen kiinnitettiin erityistä huomiota, koska edeltäjä, Jacques Santerin johtama komissio joutui neljä vuotta sitten sensaatiomaisesti eroamaan taloussotkujen takia. Se oli ensimmäinen komissio, joka jätti kautensa kesken.

Uuden komission ja europarlamentin suhteet ovat olleet tähän asti sopuisat, mutta uusi sotku voi saattaa sovun koetukselle. Tapahtunut voi jopa heikentää komission asemaa valtataistelussa, jossa se ja suuret jäsenvaltiot vääntävät kättä unionin valtasuhteista.

Erityisen nolo Eurostatin taloussotku on Ranskalle. Sivuun yhdessä kahden muun johtajan kanssa siirretty pääjohtaja Yves Franchet on ranskalainen. Niin oli myös Santerin komissiossa pahimmin lahjomis- ja suosimissotkuihin syyllistynyt Edith Cresson. Ranskalainen on myös konsulttiyritys Planistat, jonka kanssa Eurostatilla oli yhteistyösopimus.

Juuri tuosta yhteistyösopimuksesta kertyneistä rahoista entinen pääjohtaja Franchet yhdessä viraston johtajan Daniel Bykin kanssa siirsi laittomasti erilliselle tilille liki miljoonan euron verran. Talouskysymyksiin ja tilastoihin erikoistuneella Planistatilla on ollut yhteistyösopimuksia myös komission muiden osastojen kanssa. Nyt kaikki yhteistyö on sanottu irti. Ranskan poliisilla on haasteellinen tehtävä, kun se yhdessä EU:n petosyksikkö Olafin kanssa selvittelee rahavirtojen taustoja.

Hälyttävintä on, että Eurostatin talousepäselvyyksistä oli vihiä jo 1997. Tuolloin laitoksen toiminnan outoihin piirteisiin kiinnitti huomiota Luxemburgissa sijaitseva ammattiliitto. Suomen komissaari Erkki Liikanen vahvisti välittäneensä asiaa koskevan kirjeen EU:n tuolloiselle talouskomissaarille Yves-Thibault de Silguy´lle.

Komissio suhtautuu ilmiselvästi kovin leväperäisesti esiin tuleviin epäilyihin. Edellisestä kerrasta ei ehkä ole sittenkään opittu. Tuolloin meni pitkään ennen kuin väärinkäytöstiedot otettiin vakavasti. Tässäkin tapauksessa tiukka selvitys olisi pitänyt tehdä heti alussa. Väärinkäytösten on todettu alkaneen ainakin jo 1989.


Nyt komissio
on saanut sattuneesta syystä terhakkuuden puuskan. Se heitti peliin sotkujen selvittelyssä testattuja voimia nimittämällä uudeksi pääjohtajaksi Michel Vanden Abeelen. Aiemmin hän oli nostamassa oikeille raiteille osastoa, jossa oli edellisen komission jäljiltä epäselvyyksiä erityisesti turismia koskevien asioiden hoidossa.

Tällä kerralla poikkeuksellinen tilanne vei suomalaiselta mahdollisuuden saada pääjohtajan paikka. Eläkkeelle jäämässä olleen Yves Franchet´n paikka oli jo laitettu auki. Sitä haki komissaari Erkki Liikasen kabinettipäällikkö Heikki Salmi.

EU:n petosyksikkö Olafin on saatava nyt entistä enemmän voimavaroja ja ennen kaikkea esteettömät mahdollisuudet tutkimuksilleen. Unionissa täytyy omaksua ajattelutapa, että Olafin toimintaan nuivasti suhtautuvilla on ilmeisesti jotakin salattavaa.

Tavalliset EU-kansalaiset kaikissa jäsenmaissa ovat oikeutetusti näreissään taloussotkuista. Komissio on kyennyt tähän mennessä vakuuttamaan heidät heikosti kyvystään toimia eurooppalaisten hyväksi.