Pello Suomessa kuohuntaa aiheuttanut EU:n komission alustava esitys unionin maatalouden osauudistukseksi on pääministeri Paavo Lipposen (sd.) mielestä Suomelle mahdollisuus. Lipponen katsoo Suomen pärjänneen tähän saakka hyvin EU:n kanssa käydyissä maatalousneuvotteluissa, eikä usko horju tulevienkaan neuvottelujen suhteen.
"Komission esityksessä on sellaisia tekijöitä, ettei meidän missään tapauksessa pidä asettua sitä vastustamaan. Hylkäysrintamaan ei ole mielekästä liittyä, mutta kriittinen on syytä olla. Viljelijöillä ei ole erityisen suurta syytä huoleen", Lipponen vastasi esityksen tyrmääjille sunnuntaina Pellossa. Pääministeri tapasi toimittajia ja puhui maaseutunäyttelyn pääjuhlassa.
Lipponen pitää komission uudistustyön aloittamista perusteltuna jo tässä vaiheessa ennen kuin unioni lähtee laajenemaan. "Parempi aloittaa työ nyt kuin kasata kaikki ongelmat saumakohtaan."
Komission esityksessä tukia on tarkoitus leikata viidenneksellä, mutta toisaalta käyttää säästyvät varat maaseudun tukemiseen. Tämä jatkaisi Lipposen mukaan EU:n Agenda 2000 -uudistuksen aloittamaa maaseudun kehittämisen tukemista, joka sopii Suomelle. Ympäristöystävällisen tuotantotavan ja laadun korostaminen istuvat Lipposen mukaan myös maamme maatalouspolitiikkaan.
Esityksen ongelma on tuen irrottaminen tuotannosta. "Silloin syntyy joillain aloilla pulma siinä, että tuotantokustannuksia ei pystytä kattamaan. Kysymys on lihantuotannosta. Mutta nämä ongelmat on selvitettävä", sanoi Lipponen ja korosti myös maitokiintiöjärjestelmän turvaamista.
"Uskon, että pärjäämme maitokiintiöneuvotteluissa, vaikka uusia jäsenmaita on tulossa."
Pääministerin mukaan EU-liittymissopimuksen jälkeisillä neuvotteluilla Suomi on onnistunut parantamaan sekä unionin maksamaa että erityisten olosuhteiden perusteella maksettavaa kansallista maataloustukea.
Suomi on yrittänyt saada pysyvän oikeuden erityiskohteluun, ja tässä asetelmat ovat Lipposen mielestä parantuneet pykälä pykälältä.
Syyskuussa aletaan unionin kanssa vääntää kättä Etelä-Suomen maatalouden tuesta, jota Suomi yrittää vahvistaa pysyvä tuki tavoitteenaan. Hallitus asettaa omat neuvottelutavoitteensa lähiaikoina.
Harkinnanvaraista tukea keskitetään
Lipponen lupasi helpotusta kaikkein hankalimmassa jamassa oleville Lapin kunnille harkinnanvaraista valtiontukea kohdentamalla ja osin aikaistamalla. Valmistelussa olevasta asiasta on keskusteltu vastikään alue- ja kuntaministeri Martti Korhosen (vas.) kanssa.
Harkinnanvaraisia tukia on tarkoitus keskittää nykyistä harvemmille kunnille. Osa tuista tultaneen jakamaan jo syyskuussa. Joihinkin Lapin kuntiin ja saaristokuntiin ulottuva sosiaaliturvamaksukokeilu parantaa pääministerin mielestä pohjoisen kilpailukykyä Ruotsiin ja Norjaan nähden.
Kuntaliitto on arvostellut valtiovarainministeriön budjettiesitykseen sisältyviä kansalaisten veronalennuksia. Kuntaliiton mukaan alennukset rokottavat kuntien tuloja, joka johtaa kunnallisveron nostoihin.
Lipponen sanoo, että alennusten vaikutukset valtiolle ja kunnille tullaan selvittämään. Hänen mielestään asiassa on hieman opillisiakin eroja kuntaliiton ja valtion välillä.
"Hallituksen on paneuduttava kuntien tilanteeseen hyvin tarkoin. Yhteinen suuri kysymys on se, että liiallista velanottoa pitää välttää."
Lipponen muistuttaa, että verotuksella vaikutetaan työllisyyteen.
"Ansiotason kohoamisen myötä on huolehdittava vähintään siitä, että verotus ei kiristy. Tämä merkitsee jo yksin sitä, että veronalennuksia tarvitaan. Mitoitus liikkuu varsin pienissä marginaaleissa, mutta kiistat voivat olla sitäkin kovempia."
Pääministeri kehui harjoitettua aluepolitiikkaa "hyvin vahvaksi" ja lupasi hajasijoitusten jatkuvan. Hajasijoitusmenettelyssä on hänen mielestään löydetty työskentelytapa, joiden ohi mikään valtion laitos ei pääse salaa livahtamaan.
Viikonvaihteen isäntäkunnan Pellon Maupertius-hankkeelle Lipponen näytti vihreää valoa. "Uskon, että ranskalaisetkin kollegat siitä innostuvat."