EU:n komission puheenjohtajan Romano Prodin luonnos EU:n tulevaksi perustuslaiksi joutui torstaina hankalaan vastatuuleen. Kun Brysselissä oli viikkoja muistutettu, että Prodin malli tulevasta EU:sta julkistetaan tällä viikolla ja esitellään tulevaisuuskonventille, paperi menikin ainoastaan internetiin.
Tilanteeseen löytyi nopeasti syyllinen - tiedotusvälineet. Päinvastaisista väitteistä huolimatta, komissiossa oli ollut kahdenlaista ilmaa mallin hyväksymisestä.
Prodi korosti Euroopan parlamentillekin puhuvansa vain komission hyväksymästä tiedonannosta, jossa on pääosin samat asiat kuin perustuslakiluonnoksessa. Se on luonnollisesti tarkkaan hiottu komission kannanotto, jossa ei mennä niin pitkälle kuin Prodin paperissa eikä sitä ole kirjoitettu pykälämuotoon.
"Sen (perustuslakiluonnoksen) tehtävänä on antaa ensimmäinen ajatus siitä, kuinka EU:n perussopimus voidaan järjestää sillä perusteella, jonka tulevaisuuskonventin puhemiehistö on esittänyt", Prodi selitti. Hän luonnehti omaa ehdotustaan malliksi ja esitutkimukseksi, jonka hän itse ja komissaarit Michel Barnier ja Antonio Vitorino olivat antaneet komission lakimiesten tehtäväksi.
Tekninen työkalu
"Koska se on yksinkertainen, toistan, tekninen työkalu, siitä ei keskusteltu kollegiossa (komissiossa) eikä sitä alistettu sen hyväksyttäväksi, eikä kollegiolla siten ole mitään poliittista vastuuta sen sisällöstä." Lehdistötilaisuudessa Prodilta perättiin sitä, kuka paperista sitten kantaa poliittisen vastuun. Prodin rinnalla Barnier ja Vitorino vahvistivat olevansa mukana hankkeessa.
Prodi kertoi, että perustuslakiluonnos oli tarkoitettu sisäiseen käyttöön, mutta hän katsoi velvollisuudekseen kertoa siitä tulevaisuuskonventin puheenjohtajalle Valery Giscard d'Estaingille. Komission eri lähteistä todettiin, että sekaannuksen aiheutti tiedonannon ja Prodin mallin yhtäaikainen ulostulo. Ajoitus olisi pitänyt olla toisenlainen, arvioi yksi komission sisäinen lähde. Prodin mallia ei ollut tarkoituskaan hyväksyä komissiossa. Muitakin kannanottoja kerrottiin.
Prodin esittelemä valmis perustuslakimalli voi olla punainen vaate Giscardille, jonka tehtävänä on kansallisten parlamenttien, hallitusten ja Euroopan parlamentin edustajien kanssa juuri rakentaa perustuslaillinen sopimus EU:n tulevaisuutta varten.
Giscardin johtaman konventin puhemiehistö antoi runkomallin lokakuun lopulla, ja seuraava versio on tarkoitus antaa tammikuussa.
Komission hyväksymässä tiedonannossa vaaditaan komissiolle lisää valtaa muun muassa talous- ja ulkopolitiikassa. Komission puheenjohtajan valintaa ehdotetaan parlamentille, minkä EU:n huippukokous vahvistaisi. Nyt tilanne on toisinpäin.
Tiedonannossa kannatetaan siirtymistä pääosin yhteispäätösmenettelyyn, jossa Euroopan parlamentilla ja ministerineuvostolla on yhtä paljon valtaa. Prodin luonnoksessa yhteispäätösmenettelyä noudatettaisiin aina lukuunottamatta uusien jäsenien hyväksymistä, mikä merkitsisi kansallisen veto-oikeuden poistumista. Se halvaannuttaa Prodin mukaan päätöksenteon jo nyt, puhumattakaan suuremmasta unionista.
Ulkopolitiikan osalta ehdotetaan myös erillisen ulkoasiainsihteerin tai -ministerin viran perustamista komissioon. Toimivalta siirtyisi asteittain ulkopolitiikassa komissiolle. Talouspolitiikassa tavoitteena on myös komission vallan lisääminen ja euromaiden aseman selkeyttäminen uudella neuvostolla.
Komissaari Erkki Liikanen piti komission tiedonantoa selkeänä ja yksinkertaisena ja oli tyytyväinen lopputulokseen. "Näin saadaan EU:lle yksi kasvo. Tiedonannossa selkeytetään neuvoston ja komission suhteita ja vahvistetaan euroryhmän asemaa. Määräenemmistöpäätösten lisääminen varmistaa toiminnan laajentuvassa unionissa."
Kuinka paljon komission ehdotuksia huomioidaan, on tulevaisuuskonventin asia. Konventin työn on määrä päättyä kesällä. Sen jälkeen jäsenmaiden hallitusten välinen konferenssi tekee lopulliset päätökset.