Sekä kaupan että kuluttajien edustajat suhtautuvat varauksella Euroopan komission ehdotukseen useiden kulutustavaroiden pakkauskokojen vapauttamisesta sääntelystä. Sääntelyn purkamisella halutaan muun muassa helpottaa uusien tuotteiden tuloa markkinoille.
Komission ehdotus perustuu laajan konsultoinnin tuloksiin. Kansallisten viranomaisten, valmistajien ja vähittäismyyjien lisäksi komissio kuuli myös eri EU-maiden kuluttajia.
Esimerkiksi pesuaineiden, jäätelön, pakasteiden ja hammastahnan pakkauskokoja on säännelty 1970-luvulta asti. Säätelyn syynä olivat jäsenvaltioiden erilaiset pakkausvaatimukset, jotka muodostivat todellisen esteen kaupalle. Säännökset luotiin suojaamaan kuluttajia ja ne olivat välttämättömiä tuotteiden, jotta tuotteita voitiin myydä EU-alueella.
Komissio perustaa ehdotuksensa kolmeen pääseikkaan. Kuluttajansuojalaki on viimeisten parinkymmenen vuoden aikana merkittävästi kehittynyt ja se turvaa kuluttajan oikeuksia paremmin kuin tuotteiden kokomääräykset.
Lisäksi viime vuosikymmeninä kuluttajien mieltymykset ovat yhä vaihtelevampia, perhekoko on pienentynyt ja yksineläjiä on yhä enemmän.
Yhtenä syynä ovat myös markkinoille tulleet uudet tuotteet, joita on vaikea sijoittaa perinteisiin sääntelynalaisiin tuoteryhmiin. Niitä ovat muun muassa erilaiset alkoholipitoiset juomasekoitukset, pesuainetabletit ja kapselimuodossa myydyt makeutusaineet.
Eu-komissaari Olli Rehnin mukaan sääntelyn purkaminen helpottaa uusien ja uusittujen tuotteiden tuloa markkinoille, mutta valmistajat voivat halutessaan noudattaa eurooppalaisia standardikokoja, jos katsovat sen olevan heille edullisinta.
Hintoja vertailtava yhä tarkemmin
Suomen Kuluttajaliiton pääsihteeri Sinikka Turusen mielestä pakkauskokojen vapautumisella olisi sekä hyviä että huonoja puolia. Toisaalta tärkeää on, että pakkauskoot vastaisivat kuluttajien tarpeita. Esimerkiksi yksinelävä voi joutua ostamaan liian suuria tuotepakkauksia, koska valinnanvaraa ei ole. Myös elintarvikepuolella ollaan huolissaan siitä, että liian kookkaissa pakkauksissa myytävän ruuan loput päätyvät biojätteeksi, kertoo Turunen.
Toinen puoli asiaa on kuluttajien hintatietoisuus. Eri kokoisten pakkausten kanssa on oltava yhä tarkempi hintoja vertaillessaan.
"Jo euro sekoitti ihmisten hintatuntemusta. Jos tulee muitakin muutoksia, on alettava yhä tarkemmin seurata tuotteiden kilo- ja litrahintoja. Myös kauppiaiden on huolehdittava, että ne ovat riittävän selvästi esillä."
Myöskään kaupan pakkaustoimikunnan puhteenjohtaja Erik Berghem Keskosta ei ota pakkauskokojen vapauttamisehdotusta varauksettomasti vastaan. Eri kokoisten pakkausten kirjo toisi vaikeuksia niin tuotteen varastoimisessa, siirtelyssä kuin kaupan hyllyssäkin.
"Meillä on standardihyllyköt ja standardikuljetusvälineet. Erilaiset pakkaukset lisäisivät työtä koko logistisessa putkessa valmistajalta kauppaan."
Tuotteet siirretään suurina erinä varastoon ja sieltä kauppaan. Kaupassa ne puretaan hyllyyn sopiviksi. Hyllymetrit on tarkkaan laskettu mahdollisimman tehokkaasti käytettäväksi. Nykyään tuotteita ei myöskään nostella hyllyyn purkki kerrallaan, vaan ne ovat tietyn kokoisilla alustoilla, jotka siirretään suoraa hyllylle, selittää Berghem.
"Jos pakkausten koot ovatkin erilaisia, ne joudutaan hyllyttämään käsin. Sillä on iso merkitys kaupan kustannuksissa, sillä se vie työpanosta."
Berghem uskookin, että valmistajat käyttävät mahdollisuutta noudattaa eurooppalaisia standardikokoja. Se on edullisinta, jottei tuotteiden kuljetusketjuun tule lisäkustannuksia.
