Suomen harvaanasuttuja alueita ja muita syrjäisiä ja vuoristoisia alueita varten kehitetään seuraavan rahoituskauden aikana uudet kriteerit, jotta rakennerahastotukea voidaan edelleen jatkaa. Komission kolmannessa koheesioraportissa todetaan, että maantieteellisesti heikosti sijoittuvien alueiden on saatava enimmäishyöty unionin avustuksesta.
Suurin osa Suomen alueista, jotka saavat tällä hetkellä rakennerahastoista korkeita eli tavoite 1 -tukea, putoaisivat tuen piiristä ehtojen mukaan. Ykköstukialueen tuen ehto on, että alueen bruttokansantuote on alle 75 prosenttia EU:n keskiarvosta.
Tuen tasosta ja ehdoista saadaan selvyys, vasta kun komissio antaa kesällä lakiehdotuksensa uutta budjettikautta 2007-2013 varten. "Alueille, joilla on luonnollisia ongelmia, kuten vuoristoiset alueet, saaret ja Suomen ja Ruotsin harvaan asutut alueet, lisätään tukea", aluekomissaari Michel Barnier kertoi keskiviikkona.
Tukitavoitteiden kriteerit uusiksi
""Voimavarojen jakaminen alueellisen kilpailukyvyn ja työllisyyden tavoitteen perusteella pitäisi ottaa huomioon käyttämällä "alueellista" kriteeriä, siten heijastaen maantieteellisten ongelma-alueiden suhteellista haittaa", todetaan komission raportissa.
Siinä ei mainita aikarajaa tuen maksamiselle, joten on oletettavaa, että sen on tarkoitus olla pysyväluonteinen.
Koheesiopolitiikan tarkoitus on uudella rahoituskaudella korostaa alueiden lähentymistä, alueellista kilpailukykyä ja työllisyyttä sekä alueellista yhteistyötä rajojen yli. Alueiden tuloerojen vähentyminen eli lähentyminen on uusi tavoite yksi, jossa siis edelleen on 75 prosentin BKT-raja.
Tavoite kaksi eli alueellinen kilpailukyky ja työllisyys koskevat myös Suomen muita alueita. Apu kohdennetaan Lissabonin ja Göteborgin huippukokouksissa asetettujen päämäärien toteuttamiseen. Lissabonissa hyväksyttiin vuonna 2000 tavoite, jonka mukaan EU:sta on tarkoitus tehdä maailman kilpailukykyisin tietoyhteiskuntaan perustuva talous vuoteen 2010 mennessä. Göteborgissa 2001 tavoitteisiin lisättiin ympäristönsuojelu ka kestävä kehitys.
"Me tarvitsemme koheesiopolitiikkaa jos aiomme olla kilpailukykyisiä ja toteuttaa Lissabonissa asetetut tavoitteet", Barnier sanoi.
Rajat ylittävä yhteistyö jatkuu
Kolmas uuden koheesiopolitiikan tavoite alueellinen yhteistyö rajojen yli säilyy ennallaan. Tuke annetaan sekä jäsenmaiden alueiden keskinäiseen yhteistyöhön, että myös EU:n alueen rajojen yli menevään yhteistyöhön.
EU:n rakennerahastovarat ovat 0,41 prosenttia EU:n budjetista vuosina 2007-2013. Viime viikolla esitettyjen rahoituskehysten mukaan summa on 336 miljardia euroa. Tavoite 1 -ohjelmat saavat noin 78 prosenttia, tavoite 2 -ohjelmat 18 prosenttia ja loput menevät rajat ylittävään yhteistyöhön.
EU:n laajenemisen vuoksi suuri osa rakennerahastojen tuesta menee uusille jäsenmaille. Komissaari Barnierin mukaan kuitenkin vielä 2013 vanhat jäsenmaat saavat avusta 47, 5 prosenttia.
"Kaikki eivät varmasti ole tyytyväisiä, mutta pitää katsoa laajemmalle. En yritä ennakoida, miten eri maiden kesken tuki jakaantuu. Se on liian aikaista", Barnier totesi.
Lopullinen päätös tehdään 2005
Tähänastisen ykköstuen piiristä putoaa pois 18 aluetta vuoden 2001 tilastojen perusteella. Putoajille järjestetään asteittain alenevaa tukea, jonka on määrä loppua 2013.
Barnier muistutti, että rakennerahastovaroja on vuosien varrella jäänyt runsaasti käyttämättä. Hän on kuitenkin luottavainen uusien maiden kykyyn ottaa hyöty vastaan. Rakennerahastotuella on kuitenkin katto. Tuki ei saa ylittää neljää prosenttia maan bruttokansantulosta.
Rakennerahastotuen lopullinen koko on tarkoitus päättää vuonna 2005, kuten rahoituskehyksetkin. Silloin käytetään vuosien 2002-2003 tilastolukuja, jotka voivat vielä muuttaa tämän hetken suunnitelmia.