Huoli vanhenevan ja paikallaan polkevan Euroopan pärjäämisestä on noussut maanosan yhteiseksi huolenaiheeksi. Havahtumisen jälkeen pitäisi kuitenkin vähitellen jo löytää keinoja uhkien torjumiseksi. Muutama päivä sitten asiassa astui esiin Euroopan unionin komissio tehden esityksen uudenlaisesta lääkkeestä: teknologiaan keskittyvästä yhteiseurooppalaisesta huippuyliopistosta.
Hankkeella on jo nimilyhennekin: EIT. Se kertoo komission kunnianhimosta. Komissio haluaa luoda eurooppalaisen vastineen maineikkaalle yhdysvaltalaiselle teknologiayliopistolle, Massachusetts Institute of Technologylle eli MIT:lle. Amerikkalaisyliopisto on tätä nykyä maailman arvostetuimpia korkeimman opetuksen ahjoja, suorastaan käsite ja yksi todiste yhdysvaltalaisen tutkimuksen etumatkasta.
Tätä nykyä eurooppalaiset yliopistot todella jäävät yhdysvaltalaisten jalkoihin. Esimerkiksi niin sanotulla Shanghain listalla on 20 kärkiyliopiston joukossa 17 yhdysvaltalaista ja vain kaksi eurooppalaista. Toiseksi suureksi ongelmaksi Euroopassa on havaittu se, miten muuntaa innovaatiot kaupallisesti menestyviksi tuotteiksi -- eli lopulta tuotannoksi ja työpaikoiksi.
EIT:n ideasta on keskusteltu jo ennen kuin komissio muotoili siitä ehdotuksensa. Mielipiteet idean järkevyydestä ovat menneet ristiin. Hankkeessa on nähty pöhötaudin merkkejä: kun ei saada aikaan toimivaa, tehdään edes näyttävää. Esimerkiksi Euroopan tutkimusyliopistojen järjestö epäilee EIT:tä pelkäksi julkisuustempuksi.
On jopa arveltu koko hankkeen taustaksi sitä, että unionille kalliiksi tuleva europarlamentin ylläpito kahdella paikkakunnalle saataisiin lopetettua: parlamentin työ keskitettäisiin Brysseliin ja Ranskalle hyvityksenä EIT sijoitettaisiin nykyisen parlamentin tiloihin Strasbourgiin.
Toisaalta idea on jo herättänyt myönteistä kiinnostusta muutamissa monikansallisissa yrityksissä. Hankkeen tukijoiksi mainitaan ainakin Nokia, Microsoft ja Pirelli. Komissio esittää hankkeelle kaiken lisäksi järkevän tuntuista verkostomallia. EIT olisi kuin ohjauskeskus, joka toimisi yhteistyössä ehkä kymmenkunnan jäsenmaissa sijaitsevan kumppaniyliopiston ja tutkimuslaitoksen kanssa.
EU-johtajat ottavat kantaa komission ehdotukseen ensi kuun huippukokouksessaan. Suomen ei ole syytä EIT:ta ainakaan periaatesyistä tyrmätä. Jos hanke valmistellaan ja toteutetaan hyvin, siitä voi olla hyötyä niin suomalaisille tieteentekijöille kuin parhaassa tapauksessa koko Euroopan menestykselle.