Puolalta odotetaan selvitystä oikeuslaitoksen uudistuksista lähiaikoina, kertoo EU-komission varapuheenjohtaja Frans Timmermans. Vasta sen perusteella voidaan hänen mukaansa arvioida, ottaako maa huomioon komission oikeusvaltiohuolia.
EU-maiden ministerit keskustelivat tiistaina ensimmäistä kertaa komission päätöksestä aktivoida hyvin poikkeuksellinen artikla 7. Se on kurinpitotoimi, joka voisi johtaa jopa Puolan äänioikeuden viemiseen.
Viime viikkojen aikana komissio on saanut avattua keskusteluyhteyden Puolan uuden pääministerin ja hallituksen kanssa. Timmermans ei kuitenkaan ennakoinut, voisiko Puola olla valmis myönnytyksiin.
- Olemme antaneet heille kolme kuukautta ja olen yhä toiveikas, että näemme askelia eteenpäin, Timmermans sanoi neuvoston kokouksen jälkeen.
EU ei hänen mukaansa kyseenalaista jäsenmaiden oikeutta järjestellä uudelleen oikeusjärjestelmäänsä. Uudistusten varjolla ei kuitenkaan saa lisätä tuomiolaitoksen riippuvuutta poliittisista päättäjistä.
- Vallan erottaminen on EU:n perustava periaate. Se on myös sisämarkkinoiden toiminnan kannalta olennaista.
Kymmenkunta ongelmallista lakia
EU-komissio arvioi joulukuussa, että on olemassa selvä riski, että Puola loukkaa vakavasti oikeusvaltioperiaatetta. Maassa on säädetty peräjälkeen yli 10 oikeuslaitokseen liittyvää lakia, joiden arvioidaan yhdessä heikentävän oikeuslaitoksen riippumattomuutta.
Artikla 7:n aktivointi tuskin johtaa äänioikeuden menettämiseen. Päätös vaatisi jäsenmaiden yksimielisen päätöksen, ja Unkari on ilmoittanut tukevansa Puolaa.
Suomen hallitus on linjannut, että se on valmis "harkitsemaan tarvittavia toimia", jos edistystä ei tapahdu.