EU-komissio muistuttaa Suomea pelisäännöistä, joita EU-maiden on noudatettava taloudenpidossaan. Komissio lähetti keskiviikkona kirjeen Suomelle ja viidelle muulle jäsenmaalle kehottaakseen maita noudattamaan julkista velkaa ja alijäämää koskevia kriteerejä.
Kyseessä on uusi käytäntö, jolla halutaan viitoittaa jäsenmaita oikeaan suuntaan kuluvan vuoden päätöksissä.
- Vielä on aikaa tehdä tarvittavat toimet ja siksi lähetämme ennakoivan varoitussignaalin tänään, sanoi komission varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis keskiviikkona tiedotteessa.
Vielä illansuussa kirje ei ollut saapunut valtiovarainministeriöön. Suomi on ollut jo pidempään komission suurennuslasin alla, sillä Suomen julkisen talouden velka kasvaa huolestuttavaa vauhtia. Velkaantumistahti on EU:n kärkeä, vaikka velka-aste sinällään ei ole EU-vertailussa korkea. Komission huolena on se, että käännettä ei ole lähivuosina näkyvissä.
Viime vuonna Suomen julkinen velka oli 62,7 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, ja tänä vuonna velan ennakoidaan nousevan 65 prosenttiin. EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaan velan pitäisi pysyä alle 60 prosentissa.
Verrokkina Ranska ja Italia
Budjettivajeensa Suomi näyttää painavan täpärästi sallittuihin rajoihin. Viime vuonna julkisen talouden alijäämä oli 3,2 prosenttia bkt:sta. Tälle vuodelle komissio ennustaa 2,8 prosentin vajetta. Vajeen pitäisi pysyä alle kolmessa prosentissa.
Komissio päättää toukokuussa, edellyttääkö Suomen tilanne tehostettua valvontaa. Viime vuonna Suomi välttyi kyseiseltä menettelyltä.
Komissio on kiinnittänyt huomiota myös Suomen reaalitalouden ongelmiin. Vastikään julkistetussa maaraportissa kiinnitettiin huomiota kilpailun puutteeseen ja kotitalouksien velkaan.
Komissio on patistanut Suomea moneen kertaan myös rakenteellisten uudistusten toimeenpanoon kuten sote- ja työmarkkinauudistuksiin. EU-lähteiden mukaan Suomi on päätynyt samaan verrokkiryhmään Ranskan ja Italian kanssa.
Ranskan ja Italian talous kasvaa Suomea nopeammin, mutta myös niillä on ongelmia julkisen talouden tasapainon ja rakenteellisten uudistusten kanssa.
Suomen ahdinkoa lisää se, että Suomi on viimeinen euromaa, joka joutuu sopeuttamaan julkista talouttaan ilman mahdollisuutta devalvaatioon.
------
Korjattu uutista klo 22.35. Kirje lähettiin keskiviikkona, ei torstaina