Yli-Ii Euroopan unionin komissio lupailee hankalista luonnonoloista ja pitkistä etäisyyksistä kärsivälle Pohjois-Suomelle pysyviä tukia, vaikka se jäisikin unionin itälaajennuksen jälkeen tavoite 1 -ohjelman ulkopuolelle. Euroopan komission aluepolitiikan pääosaston johtaja José Palma Andres kertoo Kalevan haastattelussa, että Euroopan unionin itälaajentumisen jälkeen järeimpiä ykköstukia täytyy keskittää kaikkein köyhimmille alueille.
"Tavoite 1 -ohjelmaa pidetään siirtymävaiheena. Emme halua, että jokin alue pysyy ykköstavoitealueena. Ykköstuki on väliaikaista tukea, jonka tarkoitus on erittäin köyhien alueiden nostaminen korkeammalle. Tavoite 1 -ohjelman ulkopuolella pysyvää tukea voitaisiin myöntää pysyvistä haitoista. Pohjois-Suomelle voitaisiin antaa pysyvää tukea pysyvien luonnonhaittojen perusteella", Palma Andres lupailee.
Hänen mielestään on mahdollista, että tavoite 1 -ohjelman tilalle tulisi korvaavia, samantapaisia tukimuotoja. Hän viittaa aluepolitiikasta vastaavan Euroopan komission jäsenen Michel Barnier'n esittämään, harvaan asuttuja alueita koskevaan erillisratkaisuun.
"Voitaisiin ajatella, että tuen intensiteetti säilyisi samana", Palma Andres toteaa.
EU:n rakennerahastovaroista 70 prosenttia menee 1-tavoitealueille ja loput muille.
"Komission ehdotus on, että pysyttäisiin samalla tasolla."
Pohjois-Pohjanmaan liitto ajaa sitä, että mahdollisen erillisratkaisun rahoitusraamin täytyy tulla ykkösohjelmasta, jossa on enemmän rahaa kuin kakkosohjelmassa.
"Nykyisten ykkösalueiden ulkopuolelle jäisi kovin vähän rahaa. Jos Pohjois- ja Itä-Suomea koskeva erillisratkaisu tulee ykkösen rahoitusraameista, se on hyväksyttävää, koska meillä olisi tällöin paremmat mahdollisuudet hoitaa ykkösalueen ulkopuolista aluetta", kertoo Pohjois-Pohjanmaan maakuntajohtaja Pentti Lampinen.
Vielä voi vaikuttaa ykköstuen kohtaloon
Jos nykylinjaa jatketaan , korkeimman eli tavoite 1 -ohjelman alue- ja rakennetuen piiriin kuuluvat ne unionin alueet, joiden bruttokansantuote jää alle 75 prosenttiin EU:n keskimääräisestä. Tällöin on vaarana, että Suomen syrjäseudut putoavat kokonaan pois ykköstuesta.
"Tässä Suomen ja komission kannat eroavat. Tällä hetkellä Pohjois-Suomea uhkaa putoaminen pois, kun unionin laajennus laskee keskimääräistä bruttokansantuotetta", José Palma Andres sanoo.
Toisaalta, Pohjois-Suomi ei ole tähän mennessäkään kuulunut tavoite 1 -ohjelmaan 75 prosentin säännön, vaan vaikeiden luonnonolojensa perusteella.
Palma Andres korostaa, että Suomella on hyvät neuvotteluasemat, kun Euroopan unionin jäsenmaiden hallitusten ja unionin toimielinten väliset neuvottelut tavoite 1 -aluetuen kohtalosta jatkuvat.
"Suomi on neuvotteluissa vahvoilla, koska sillä on vahvoja argumentteja, kuten vaikeat luonnonolot ja runsas haja-asutus."
Julkinen keskustelu tavoiteohjelman kohtalosta alkoi toukokuussa 2001, ja asiasta on luvassa päätös kuluvan vuoden loppuun mennessä.
"Suomi ei ole yksin luonnonhaittojensa kanssa. Samanlaisia kysymyksiä pohditaan myös muissa maissa, kuten Kreikassa, Italiassa ja Portugalissa. Ruotsilla ja Suomella on aivan samat ongelmat", Palma Andres muistuttaa.
Hän sanoo, ettei komissio mielellään antaisi Suomelle tukea poikkeusmenettelyllä, sillä jos tavoite 1 -ohjelma päättyy, myös tämä päättyisi.
"Mutta ei ole selvää, että neuvotteluissa päädyttäisiin komission kantaan. Kuitenkaan kaikki syrjäisimmät alueet eivät voi kuulua tavoite yhteen. Jos 75 prosenttia bruttokansantuotteesta on kriteerinä, niin silloin sitä on noudatettava."
Pohjois-Suomessa vuonna 2000 alkaneen tavoite 1 -ohjelman rahoituksella on ollut kysyntää. Vuoden 2002 loppuun mennessä sen turvin oli vaikutettu 4 500 uuden työpaikan syntymiseen, ja uusia yrityksiä on perustettu lähes 500.
Ohjelmalla on kaudella 2000-2006 käytettävissä julkista rahoitusta 643 miljoonaa euroa, josta EU:n rakennerahastojen osuus on 321 miljoonaa euroa. Pohjois-Suomessa aluetukea on saatu 120 euroa asukasta kohti.
José Palma Andres osallistui Pohjois-Suomen tavoite 1 -ohjelman seurantakomitean vierailumatkalle. Perjantaina tutustuttiin Yli-Iin Kierikkikeskukseen.