EU-komissio haluaa välttää Kreikan kaltaiset talouskriisit jatkossa sillä, että jäsenmaiden budjetit joutuvat suurennuslasin alle jo valmisteluvaiheessa.
Komissio ehdotti keskiviikkona, että jäsenmaat ryhtyvät valvomaan toistensa budjettien tasapainoa jo niiden laatimisvaiheessa, jotta Kreikan kaltaisilta ylisuurilta budjettialijäämiltä voitaisiin välttyä.
Ehdotusta Brysselissä esitelleen talouskomissaari Olli Rehnin mukaan budjettiyhteistyölle on tarvetta, sillä yli varojensa elävät euromaat saattavat aiheuttaa vahinkoa kumppaneilleen, kuten Kreikan tapauksessa on nähty.
– Tämä ei tarkoittaisi, että budjettien yksityiskohtia syynättäisiin Brysselissä byrokraattisen pikkutarkasti, vaan kyse on ennen muuta budjettien tasapainon valvonnasta, Rehn sanoi.
Komission mukaan uudenlaisen yhteistyön tulisi alkaa jo ensi vuoden alusta.
Komissio on jo pitkään puhunut siitä, että talouspolitiikan koordinaatiota EU:ssa pitää vahvistaa. Komission puheenjohtaja Jose Manuel Barroso sanoi keskiviikkona kannattavansa rangaistuksia EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen sääntöjä rikkoville maille.
– Ilman sanktioita sopimuksella ei ole riittävästi uskottavuutta, Barroso sanoi.
EU-piireissä on viime aikoina puhuttu esimerkiksi aluetukien jäädyttämisestä sääntöjä rikkovilta mailta, mutta komissio ei keskiviikkona ottanut asiaan selvää kantaa.
– Ei riitä, että meillä on rahaliitto, vaan meillä on oltava myös talousliitto, Barroso painotti.
Kreikka rassaa mieliä
Komission ehdotuksen taustalla vaikuttaa ennen muuta Kreikan talouskriisi ja se, että euromaat joutuivat äskettäin sorvaamaan yhdessä Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n kanssa 110 miljardin euron laina-apupaketin Kreikan pelastamiseksi konkurssilta.
Viime viikonloppuna EU-maiden valiovarainministerit puolestaan kasasivat IMF:n kanssa jättimäisen 750 miljardin euron lainamekanismin sen estämiseksi, että Kreikan kriisi leviäisi Espanjaan ja Portugaliin.
Komission ehdotus on raju siihen nähden, että budjettien laatiminen kuuluu jäsenmaiden ja ennen muuta niiden parlamenttien päätösvaltaan eikä EU:lla ole ollut prosessiin juuri sanomista. Ehdotus herättikin pohdintoja siitä, yrittääkö komissio talouskriisin varjolla siirtää valtaa kansallisista pääkaupungeista Brysseliin.
Komission ehdotus sai Ruotsin hallitukselta tuoreeltaan nihkeän vastaanoton. Pääministeri Fredrik Reinfeldt kummeksui, että käytäntö koskisi myös EU:n taloussääntöjä tiukasti noudattavia maita.
– Tällaisen keskustelun pitäisi kenties koskea maita, joiden budjettipolitiikka on ristiriidassa EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen kanssa. Mutta Ruotsi on loistava esimerkki hyvästä julkisesta taloudenpidosta, emmekä ole lähelläkään EU:n asettamien rajojen ylittämistä, Reinfeldt sanoi Tukholmassa.
Ruotsin budjettivaje – 0,5 prosenttia – oli viime vuonna EU:n alin. Tänä vuonna sen arvioidaan nousevan 2,1 prosenttiin bruttokansantuotteesta, mikä on edelleen selvästi alle EU:n kolmen prosentin rajan.
Myös Britannian tuoreen pääministerin David Cameronin arvioitiin keskiviikkona suhtautuvan komission ehdotukseen torjuvasti, sillä hänen konservatiivipuolueensa on perinteisesti vastustanut EU-yhteistyön tiivistämistä.