EU:n komissio esitti tiistaina ehdotuksensa unionin rahoituskehyksiksi vuosille 2007-2013. Ehdotuksen mukaan menot nousisivat keskimäärin 1.14 prosenttiin jäsenmaiden yhteenlasketusta bruttokansantuotteesta. Tällä hetkellä menot ovat noin yksi prosentti BKT:sta.
Komission ehdotusta rahoituskehyksistä on odotettu jännityksellä, sillä unionin kuusi nettomaksajamaata Saksa, Ranska, Britannia, Itävalta, Hollanti ja Ruotsi vaativat ennen joulua menojen pitämistä yhdessä prosentissa myös laajentumisen jälkeen.
Komission piiristä aikaisemmin vuotaneiden tietojen mukaan menojen määrää olisi yritetty kasvattaa jopa 1,24 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Tämä määrä on sovittu ehdottomaksi katoksi menoille. Menot eivät ole kuitenkaan ole olleet lähelläkään tätä rajaa viime aikoina, koska menoja ryhdyttiin rajoittamaan laajentumiseen valmistautuen.
Tiukka kädenvääntö
on odotettavissa
Komission ehdotusta voi kuvata lähinnä keskitien valitsemiseksi, eikä sitä kuvailla tiukaksi. Se aiheuttaa jäsenvaltioiden keskuudessa varmasti tiukat neuvottelut. Ehdotus on selvästi korkeampi kuin kuusi nettomaksajaa haluaisi.
Komission näkemyksen mukaan menot eivät kasva kovin paljon ottaen huomioon kymmenen uuden jäsenmaan liittymisen ja 120 miljoonaa uutta kansalaista, joiden elintasoa on pyrittävä nostamaan nykyisten unionin kansalaisten tasolle.
Uusissa rahoituskehyksissä korostetaan kasvua ja kilpailukykyä, kansalaisten asemaa ja EU:ta globaalina tekijänä. "Komission ehdotuksessa esitetään tutkimusmäärärahojen nostamista kolminkertaisiksi seitsemässä vuodessa. Suomen osuus on ollut tähän saakka suurempi kuin koko edellyttäisi", muistutti yrityskomissaari Erkki Liikanen. Suomesta tulee laajentumisen myötä nettomaksajamaa.
Prodi paheksui
taistelua prosenteista
EU:n kansalaisten aseman parantaminen liittyy vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen kehittämiseen, mikä käynnistyi Tampereen huippukokouksessa. Tälläkin alueella on tavoitteena lisätä määrärahoja yhdestä kolmeen miljardiin.
Ulkosuhteiden alueella pyritään tehostamaan ja ryhmittelemään uudelleen ensisijaisia tavoitteita. Niiden tarkoitus on tehdä EU:sta näkyvä tekijä maailmannäyttämöllä.
"Budjettisuunnittelu on ennen kaikkea voimavarojen ja tarpeiden yhdistämistä. Kun voimavarat ovat rajoitetut, rahoituspäätökset on tehtävä ensisijaisten tavoitteiden ja poliittisten päätösten perusteella", komission puheenjohtaja Romano Prodi sanoi.
Prodi totesi, ettei rahoitussuunnittelua voi tehdä vain yksinkertaisten prosenttien perusteella. "Mielestäni tämän lähestymistavan ongelma on se, että se asettaa numerot poliittisen suunnitelman edelle. Se on kuin rakentaisi taloa katosta aloittaen."
Harva asutus voi
pelastaa rakennetuen
Ehdotuksen mukaan unionin menot nousisivat rahoituskehyskauden toisena vuonna 1,23 prosenttiin ja tasoittuisivat kauden viimeisenä vuonna 1,15 prosenttiin. Keskimäärin menot olisivat 1,14 prosenttia.
Unionin budjetissa ovat esillä myös sitoumusmäärärahat, jotka ovat tosiasiallisia maksatusmäärärahoja korkeampia johtuen varautumisesta erilaisiin ohjelmiin ja hankkeisiin. Nämäkin menot pysyvät kuitenkin alle hyväksytyn 1,24 prosentin katon.
Unionin laajentumisen jälkeen Suomen tavoite 1-alueet putoavat kriteerien mukaan pois rahoituksen piiristä. Aluekomissaari Michel Barnier suunnittelee parhaillaan ratkaisua, jonka mukaan alueet pysyisivät jollakin tavalla tuen piirissä.
Todennäköinen ratkaisu on se, että harva asutus otetaan jossain muodossa mukaan kriteeriksi. Komission rakennerahastoja koskevan koheesioraportin on määrä valmistua ensi viikolla. Komissio esittää rahoituskehyksiin liittyvät yksityiskohtaiset ehdotuksensa kesällä.
Silloin tehdään esitys myös EU-verosta, jota komissio on pitkään ajanut, mutta jota jäsenmaat vastustavat. EU:n tuloista 73,4 prosenttia tulee bruttokansantuoteosuudesta, 14,4 prosenttia arvonlisäverosta, 10,4 prosenttia tullimaksuista ja 1,3 prosenttia maatalousmaksuista.