Komissio pani päänsä pölkylle tuomalla eurobondit pöytään ja esittämällä tiukempaa talouskuria. Kriisi on jo niin syvä, että siitä on vaikea selviytyä ilman kovia keinoja.
Euroopan komissio julkisti keskiviikkona kolme eurobondimallia. Samalla se esitteli euroalueen bondien tueksi kaavailemansa ehdotukset, joilla komissio ja jäsenmaita edustava neuvosto tiukentaisivat eurotalouksien valvontaa.
On varmaa, että asiasta nousee kova keskustelu ja ettei lopputuloksesta tiedä. Lisäksi on selvää, ettei tästä paketista ole meneillään olevan finanssikriisin pelastusrenkaaksi. Uudet keinot otetaan käyttöön, jos otetaan, vasta joskus tulevaisuudessa.
Finanssikriisi on kuitenkin äitynyt niin pahaksi, että euroalueen koossapysyminen ja jopa yhteisvaluutta euron olemassaolo ovat pelissä. Komission puheenjohtaja José Manuel Barroso sanoi, että ilman uusia toimia "on vaikea jollei mahdotonta säilyttää yhteisvaluuttaa".
Kriisissä onkin tultu viimeiselle rannalle. On pakko alkaa keskustella siitä, saadaanko maata jalkojen alle ilman eurotalouksien talouspolitiikkojen tiivistä koordinaatiota. Tuon keskustelun kääntöpuoli on se, millainen askel se olisi jo kohti liittovaltiota. Bondeja koskeva keskustelunavaus ja ehdotetut kuritoimet ovat erottamaton paketti. Yksittäisten euromaiden valtionvelkojen pano yhteiseen europiikkiin ei voi tulla kuuloonkaan, ellei samalla oteta käyttöön tehokkaita keinoja, joilla taataan vesitiiviisti se, etteivät jotkut euromaat enää luistele jo vakaus- ja kasvusopimuksessa sovitusta talouskurista.
Eurobondimalleista parhaalta ja tiukimmalta näyttää se, jossa euromaa voisi myydä eurobondeja valtionvelkansa 60 prosentin bkt-rajaan asti. Jos velkaosuus ylittäisi tuon rajan, euromaa saisi haalia velkarahaa kansallisilla velkakirjoilla. Tämäkin malli vaatisi EU:n perussopimuksen avaamista eli tietäisi pitkää ja vaivalloista kansallista käsittelyä.
Talouskuriesitysten mukaan euromaat antaisivat lokakuun puoliväliin mennessä budjettiesityksensä komission ja neuvoston syynättäviksi. Komissiolla olisi oikeus pyytää euromaata korjaamaan sovittujen sääntöjen vastaista löperöä budjettia. Huomautus ja euromaan vastaus menisivät sen jälkeen neuvostoon, joka päättäisi, mihin jatkotoimiin komissio ryhtyisi.
Komission bondiesitys on herättänyt tiukinta arvostelua Saksassa. Siellä puhutaan, että velkapiikin avaaminen merkitsisi euroalueen velkojen "sosialisointia" tai "kollektivisointia". Unionin vahva nainen, liittokansleri Angela Merkel arvosteli komissiota myrkyllisesti jo etukäteen.
Vaikka eurobondeihin liittyy isoja riskejä, niiden ei pidä estää komission esitysten ennakkoluulotonta tutkimista. Komissiolla on unionissa aloiteoikeus, eikä kukaan voi kiistää sitä, että nyt tarvitaan kovia keinoja kriisin kellistämiseksi ja markkinoiden vakuuttamiseksi. Saksan epäonnistunut lainahuutokauppa alleviivasi tätä tarvetta.
Suomen ei kannata lukita kantojaan liian varhain, vaan sen on osallistuttava aktiivisesti asian jatkokäsittelyyn. Suomelle tärkeintä on, ettei se enää joudu muiden velkojen takuumieheksi ja ettei kolmen A:n maine heikkene muiden huonomman taloudenpidon takia.