EU:n komission varapresidentin, yritys- ja teollisuuskomissaari Günter Verheugenin mukaan komissio aikoo jo Suomen puheenjohtajakaudella eli syksyn aikana esitellä pakettinsa toimenpidesuosituksista Euroopan innovaatioilmaston parantamiseksi. Verheugenin tiistaina Jyväskylän epävirallisessa kilpailukykyministerien kokouksessa esittelemään työkalupakkiin kuuluu erilaisia tiedonantoja ja suosituksia jäsenmaille.
Komissiolta on luvassa muun muassa ehdotus verokannustustoimista, joilla jäsenmaat voivat kohentaa vastaperustettujen innovatiivisten yritysten ja tutkimusympäristön toimintaedellytyksiä. Komissio ei voi esittää varsinaisia verokannustimia, sillä yritysverotus on jäsenmaiden vastuulla.
"Pakettiin sisältyy ehdotus tutkimusyhteistyöstä ja osaamisen vaihdosta tutkimusinstituutioiden ja teollisuuden välillä. Innovaatioita ja osaamista palvelusektorilla esitetään kehitettäväksi. Euroopan innovaatioklustereiden vahvistaminen sisältyy myös ehdotuksiin", Verheugen kertoo.
Komissio aikoo paneutua myös siihen, miten Euroopan johtomarkkinoille saataisiin uusia tuotteita ja prosesseja. Lisäksi on luvassa uudet ohjenuorat tutkimus- ja kehitystoiminnan valtiontukijärjestelmälle.
Verheugen sanoo, että innovaatiotyötä jatketaan Saksan ja myöhemmin Portugalin puheenjohtajuuskaudella.
Kilpailukykyneuvoston puheenjohtaja, kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen (kesk.) piti tiistaina päättynyttä kokousta menestyksekkäänä, vaikka puolet kutsutuista ministereistä jätti saapumatta.
Keskustelun herättäjäksi tarkoitetun kokouksen lopputuloksena alkoi hahmottua tiekartta, jonka perusteella laaja-alaista innovaatiopolitiikkaa työstetään syksyllä eteenpäin. Etusijalle nostettiin sääntelyyn, innovaatiorahoitukseen ja innovaatioinstituutioiden toimintaan liittyvät kysymykset.
"EU tarvitsee palvelusektorilla paremmin toimivat sisämarkkinat ja patenttijärjestelmän ja valtiontukisääntöjen pikaista uudistamista. Julkisia innovatiivisia hankintoja koskevia normeja pitää uudistaa", Pekkarinen sanoi.
Innovaatiotoiminnan rahoituksen määrää ja tehokkuutta tulee Pekkarisen mukaan lisätä. Ensi vuoden alusta uudistetaan rakennerahastoja, ja niiden kautta jaettavien varojen määrä on nousussa EU:n maataloustuen tasolle.
Yrittäjyyden edistämiseksi pitää Pekkarisen mielestä vielä ratkaista, millä tavalla parannetaan pk-yritysten ja tutkimusyhteisöjen välistä yhteistyötä.
"Kuilu on Euroopassa selvästi pitempi kuin tärkeimmillä haastajillamme, erityisesti Yhdysvalloilla."
Ministerien keskuudessa kannatusta sai myös laaja-alainen innovaatiopolitiikka.
Pekkarinen muistutti, että noin 70 prosenttia EU:n bruttokansantuotteesta muodostava palvelusektori uhkaa jäädä taakaksi, ellei innovatiivisempi ote ulotu koskemaan myös sitä. Ict-perusteista palvelusektoria hän pitää Euroopan vahvimpina kilpailukenttänä.