Suomalainen elokuva saattaa saada nauttia suurista valtiontuista myös tulevaisuudessa. Euroopan unionin komission tiedonannossa, joka koskee elokuvien julkisia tukia, on otettu hyvin huomioon Suomen kaltaiset pienet maat.
Tiedonanto esiteltiin Euroopan unionin kulttuuriministereille maanantaina Brysselissä. Alunperin oli uhkana, että elokuvien teko pienissä maissa loppuu kokonaan. Peruslähtökohtana komissiolla on se, ettei tuki saa olla yli puolta kokonaistuotantokustannuksista.
Maanantaina esitetyssä tiedonannossa komissio kuitenkin puhuu vaikeista elokuvista, pienen budjetin elokuvista ja suppean kulttuuri- ja kielialueen elokuvista, joille julkinen tuki voi olla yli 50 prosenttia.
Tärkeätä on Suomelle myös se, että jäsenmaat saavat itse määritellä nämä elokuvat.
Suomessa valtio tukee elokuvatuotantoa reilusti yli 50 prosentilla sen kustannuksista. Meillä tuen määrä saattaa olla jopa 60-70 prosenttia.
Brysselissä esitettiin kulttuuriministereille komission tiedonanto, jossa käsiteltiin valtiontukia saavan yleisradiotoiminnan mainosmarkkoja. Yleisradiota asia liippasi varsin vähän, mutta jonkin verran kuitenkin. Yle on kerännyt mainosmarkkoja television urheiluohjelmien kylkiäisinä.
Yleisradio menettää nämäkin mainosrahat, kun uusi laki Suomessa astuu voimaan ensi heinäkuussa.
Ylen taloutta nämä mainostulot ovat pönkittäneet vain noin kymmenellä miljoonalla markallaan enimmillään, yleensä olympiavuosina. Etelä-Euroopan maissa yleisradiotoimintaa harrastavien yhtiöiden keräämät mainostulot ovat parhaimmillaan satojatuhansia markkoja.
Komissio on lähtenyt tutkimaan julkista tukea saavien yleisradioyhtiöiden mainosrahoja yksityisten tuotantoyhtiöiden valitusten jälkeen.