Pääkirjoitus

Ko­mis­saa­ri­ri­ma kor­keal­la – par­la­ment­ti tyr­män­nyt jo kolme eh­do­kas­ta

Euroopan parlamentti näytti voimaansa, kun antoi hylkäävän arvosanan Ranskan tarjoamalle komissaariehdokkaalle.

Ranskan komissaariehdokas Sylvie Goulard oli jo kolmas ehdokas, jonka Euroopan parlamentti on torjunut. Jäsenmaiden pitäisi ryhdistäytyä ja tarjota komissioon ehdokkaita, jotka ovat taitavia, vastuullisia ja korruptoitumattomia.
Ranskan komissaariehdokas Sylvie Goulard oli jo kolmas ehdokas, jonka Euroopan parlamentti on torjunut. Jäsenmaiden pitäisi ryhdistäytyä ja tarjota komissioon ehdokkaita, jotka ovat taitavia, vastuullisia ja korruptoitumattomia.
Kuva: OLIVIER HOSLET OLIVIER HOSLET

Euroopan parlamentti näytti voimaansa, kun antoi hylkäävän arvosanan Ranskan tarjoamalle komissaariehdokkaalle.

Uuden komission puheenjohtaja joutuu kuitenkin selvittämään sotkut ennen kuin EU:n toiminta ajautuu kriisiin.

Euroopan parlamentti näytti voimaansa ja antoi näyttävän näpäytyksen Ranskan presidentille Emmanuel Macronille pudottamalla Ranskan komissaariehdokkaan pelistä pois. Euroopan parlamentti on hyllyttänyt nyt jo kolme ehdokasta tulevasta komissiosta.

Tilanne on piinallinen myös Euroopan komission puheenjohtajaksi valitun saksalaisen Ursula van der Leyenin kannalta, sillä 26 komissaarin joukosta puuttuu parlamentin kuulemisten jälkeen kolme komissaaria. Kriisi uhkaa painaa päälle, sillä uusi komissio tuskin pääsee aloittamaan marraskuun alussa kuten on suunniteltu.

Vahvaan sisämarkkinoista vastaavan komissaarin pestiin tarjolla ollut Ranskan komissaariehdokas Sylvie Goulard sai torstaina tyrmäyksen Euroopan parlamentilta. Reputtaminen oli nöyryytys toistamiseen kuultavana olleelle Goulardille.

Ranskan tapaus osoittaa, että komissaariehdokkaiden on oltava puhtaita. Komerosta ei saa löytyä luurankoja. Goulardin rasitteena oli hänen europarlamenttiajoiltaan paljastunut epäily avustajan palkkaukseen liittyvästä väärinkäytöksestä. Samasta syystä hän joutui kesäkuussa 2017 vetäytymään Ranskan puolustusministerin tehtävästä.

Silti Macron ajoi jääräpäisesti suosikkiaan komissioon, jonka toimia EU:n petostentorjuntavirasto Olaf tutkii. Goulardin toimintaa ovat varjostaneet myös hänen meppikaudellaan amerikkalaiselta ajatuspajalta saamansa konsulttipalkkiot.

Hyvän ystävän reputtaminen on pettymys tulevan komission puheenjohtajalle. Ranskalaisesta olisi todennäköisesti tullut van der Leyenin luotettu ja läheinen liittolainen Brysselissä.

Goulardin hylkäämisen taustalla on nähty kalavelkojen makselua Macronille, jonka synniksi luetaan muun muassa kärkiehdokasmenettelyn romuttaminen. Arvostelu osuu myös van der Leyeniin, joka joutuu puntaroimaan, oliko järkevää tarjota Ranskalle niin painavaa salkkua.

Syystäkin voidaan kysyä, miten Ranska kuvitteli saavansa EU-tasolla läpi ehdokkaan, joka eettisten sääntöjen valossa oli epäkurantti oman maansa ministeriksi. Ranskalle on ennennäkemättömän nöyryyttävää löytää itsensä Romanian ja Unkarin rinnalla maana, jonka komissaariehdokas ei kelpaa parlamentille.

Romanian ja Unkarin ehdokkaat on jo aiemmin todettu epäkelvoiksi ilmeisten eturistiriitojen takia. Liikennekomissaariksi oli tarjolla Romanian Rovana Plumb, joka ei pystynyt selittämään, mistä lähteistä hän oli saanut 800 000 euron lainan. Laajentumiskomissaariksi oli ehdolla Unkarin László Trócsányi, joka oli oikeusministerinä säätämässä lakeja, joiden takia Unkaria vastaan on nostettu kanne EU-tuomioistuimessa.

Van der Leyeniltä odotetaan nyt johtajuutta ja kykyä selvittää sotku, joka on seurausta parlamentin aiheellisesti tiukasta seulasta. Ranskan, Romanian ja Unkarin on tarjottava tilalle ehdokkaita, jotka ovat taitavia, vastuullisia ja korruptoitumattomia. Komissaarien on pystyttävä elämään kuten EU opettaa, siitä ei ole kahta puhetta.