Olli Rehn kurkistaa Mikkelin Päämajakoulun avoimesta ikkunasta sisään.
"Tuossa luokkahuoneessa aloitin kansakoulun syksyllä 1969. Sodan aikana koulu toimi Päämajana, ja ensimmäinen luokkahuoneeni oli kenraali A.F. Airon entinen työhuone. Se ilmeisesti herätti kiinnostukseni turvallisuuspolitiikkaan", Rehn pohtii entisen koulunsa pihamaalla.
Koulun nimi ei ollut silloin Päämajakoulu, vaan Mikkelin keskuskansakoulu. Marsalkka Mannerheim oli Rehnin kouluaikana vielä joidenkin silmissä tulenarka nimi Mikkelissä.
"Vasta 2000-luvulla, Vuokko-äitini ollessa Mikkelin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, Marskin patsas päätettiin siirtää lopulta oikealle paikalleen torille kaupungin laitamilta", Rehn kertoo museoidussa Mannerheimin työhuoneessa.
Mannerheim palveli Rehnin ikäisenä Venäjän tsaaria. 45-vuotias Olli Rehn on tämän päivän mahdin, Euroopan unionin palveluksessa.
Mikkeliläisen varaosakauppiaan poika on ollut komission jäsen vuodesta 2004. Sitä aiemmat ansiotkin ovat vakuuttavaa luettavaa.
Mihin kaikkeen Rehn vielä ehtiikään?
Sopiva pesti Rehnille avautuisi EU:n seuraavassa komissiossa vuonna 2009. Unioni saanee silloin uuden ulkopoliittisen korkean edustajan.
Nykyään nimitystä "ulkopolitiikan korkea edustaja" kantaa neuvoston ulkopolitiikan koordinoija Javier Solana. Nimitys sisältää tulevaisuudessa sekä Solanan että ulkosuhdekomissaarin toimet. Tämän lisäksi korkea edustaja toimii komission varapuheenjohtajana.
Uusi virka sisältyy viimeisteltävänä olevaan perussopimukseen, jonka sisällöstä EU-johtajat pääsivät sopuun alkukesästä.
Liian isot saappaat?
Rehn ei suostu pohdiskelemaan mahdollisuuksiaan virkaan.
Hän painottaa, että korkean edustajan tehtävänä on rakentaa unionille nykyistä yhtenäisempi ulkoasiainhallinto ulkopolitiikan hoidon avuksi.
"Se on mielenkiintoinen vaihe EU:n historiaa. Olisi mielenkiintoista olla ulkoasioita hoitavien komissaarien ryhmässä. Siihen tehtävään (korkea edustaja) on paljon ehdokkaita. Vaikka olen aina joutunut astumaan liian isoihin saappaisiin, asetan tavoitteet realistisesti. Komissiossa on monia salkkuja, joita olisi kunnia hoitaa."
Rehniä kiinnostavat ulkopolitiikan lisäksi myös talouteen ja työllisyyteen liittyvät tehtävät. Hän muistuttaa tehneensä tohtorin tutkinnon kansainvälisestä taloustieteestä. "Kuten meillä varaosaliikkeessä irvaillen tavattiin sanoa: kundi on päässyt koulutustaan vastaaviin tehtäviin."
Rehn toppuuttelee salkkukeskustelua. "Jatkoni on valtioneuvoston käsissä, mutta olen motivoinut jatkamaan komissiossa. Minulla ei ole mitään sen kummempaa kampanjaa päällä. Asialliset hommat suoritetaan, eikä muutenkaan olla kuin Ellun kanat."
Kuumaa kiistaa Rehnin komissaariurasta ei synny. SDP tukee Rehnin jatkoa. Eero Heinäluoma on perustellut tukeaan Rehnille sillä, että jatkossakin Suomi saisi raskaan ja merkittävän salkun.
Rehn arvostaa oppositiojohtajan konstailematonta tukea. "Yhteistyö suomalaisten ja eurooppalaisten sosialidemokraattien kanssa on toiminut hyvin ja auttanut pitämään laajentumispolitiikan raiteillaan."
"Seuraavat kaksi vuotta on tarkoitus keskittyä oman salkun asioihin eli Kaakkois-Euroopan lähentämiseen EU:hun. Osallistun tietysti samalla myös komission kollegiaaliseen päätöksentekoon", Rehn kertoo.
Euroopan näkymät ovat Rehnin mukaan selvästi paremmat kuin pari vuotta sitten.
"Vuonna 2005 elettiin eurooppalaisen yhdentymisen pohjanoteerausta. Talous oli taantumassa ja työttömyys huippuluvuissa. Politiikka oli ajautunut umpikujaan Ranskan ja Hollannin kansanäänestysten jälkeen. Viime vuosi oli palasten kokoamista ja uuden perustan valamisen aikaa."
Rehn kertoo, että tämä vuosi on taloudellisen kasvun ja poliittisen tahdon vahvistumisen aikaa. "Päätös uuden perussopimuksen mandaatista ja uuden sopimuksen neuvottelusta oli tärkeä."
Iso komissio toimii
Vuoden 2014 jälkeen Suomella ei ole enää automaattisesti paikkaa komissiossa. Tällä hetkellä jokaisella maalla on yksi komissaari. Uudistuksen myötä komissio pienenee kahteen kolmasosaan jäsenmaiden määrästä.
"Olen pitänyt tärkeänä, että kaikilla jäsenmailla pitää olla oikeus nimittää komissaari. Silti tuen nyt sitä, mitä on sovittu eikä sitä pidä avata", Rehn korostaa.
Komission rotaatioperiaatteesta ei ole vielä päätetty. "Se on tärkeää, että suurten ja pienten maiden välillä kierto tapahtuu tasaveroisesti eikä näiden välille luoda kahta kategoriaa. Se olisi hyvin vahingollista integraation kannalta."
Rehnin mielestä nykyinen 27-jäseninen komissio on toiminut paremmin kuin yleensä kuvitellaan. "Komissio on osoittanut, että päätöksiä pystytään tekemään suuremmassakin komissiossa, jos sen työ organisoidaan tehokkaasti. Komission työ perustuu komissaarien työryhmien varaan."
EU:n instituutiot eivät ole Rehnin mukaan ajautuneet halvaantuneeseen tilaan laajentumisen takia. Hän luettelee tukun vaikeita uudistuksia, joista on sovittu: palveludirektiivi, verkkovierailumaksujen alennus ja ilmastopaketti.
Kosovo testaa
Rehnin mielestä kaikkein eniten uudistuspaineita on EU:n ulkopolitiikan hoidossa."Kosovon aseman ratkaisu on testi unionin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan toimivuudesta ja toimintakyvystä."
YK:n erityislähettiläs, presidentti Martti Ahtisaari teki 15 kuukautta kestäneiden neuvottelujen päätteeksi ehdotuksen Kosovon itsenäistymisestä Serbiasta. Tätä Serbia ja sen liittolainen Venäjä eivät hevillä niele.
Rehn muistuttaa, että osapuolet ovat Ahtisaaren neuvottelupaketista 99-prosenttisesti yksimielisiä.
"Hyvin pitkälle menevä yhteisymmärrys on vähemmistöjen suojelusta, kulttuurisen ja uskonnollisen perinnön varjelusta ja pakolaisten paluusta, mutta ei siitä ratkaisevasta lauseesta, jossa määriteltäisiin Kosovon valtiollinen asema. Sen suhteen osapuolten näkemykset ovat 180 astetta toisilleen vastakkaiset."
Kosovo-kysymykseen on otettu nyt jatkoaika. Pattitilannetta yritetään avata kolmikantaisessa neuvotteluryhmässä, jossa ovat edustettuina Yhdysvallat, Venäjä ja EU. Väliraportti on määrä saada valmiiksi syyskuussa ja loppuraportti 10. joulukuuta mennessä.
Rehn muistelee vuoden takaista Kosovon kontaktiryhmän kokousta New Yorkissa, missä EU:lla oli seitsemän edustajaa. Nyt tästä on opittu. Saksalainen diplomaatti Wolfgang Ischinger edustaa uudessa kontaktiryhmässä EU:n ääntä.
"Olen kuullut kommentteja, että miksi kiirehtiä Kosovon tilanteen ratkaisua. On käytetty esimerkkinä Kyprosta ja Palestiinaa. En voi löytää huonompia vertailukohteita siitä, miten Kosovon asema pitäisi ratkaista. Kyproksen kysymys on on ollut kansainvälisen yhteisön riesana 43 vuotta ja Palestiinan kriisi lähes 50 vuotta", Olli Rehn muistuttaa.
"Kukaan ei halua jäätynyttä konfliktia tai palavaa konfliktia Kosovoon. Tämä on eurooppalainen ratkaisu, joka heijastuu Euroopan turvallisuuteen ja vakauteen. Sen takia EU:lla on tässä erityisen suuri vastuu ja paljon pelissä. Sen takia emme voi hyväksyä, että Venäjä ja Yhdysvallat vievät ja Eurooppa vikisee."
Rehn pitää pötypuheena, että Ahtisaari olisi epäonnistunut Kosovo-tehtävässään.
"Ahtisaari teki todella arvokkaan työn ja laati hyvin tasapuolisen kompromissin noudattaen kontaktiryhmän määrittämiä periaatteita. Osapuolet eivät kyenneet pääsemään Kosovon asemasta sopuun. Sille ei Martti Ahtisaari eikä kansainvälinen yhteisö ole vielä voinut mitään."
Keskustasta suu supussa
Kotimaan poliittiset tehtävät eivät vielä siinnä Rehnin silmissä. "Olen ajatellut, että minusta on Suomen ja Euroopan kannalta enemmän hyötyä komission jäsenenä."
Puoluekannakseen Kuka kukin on -kirjassa Rehn ilmoittaa keskustaliberaali. Komissaarina Rehn sulkee suunsa keskustan asioista ja muutenkin kotimaan politiikasta.
Politiikka on täynnä yllätyksiä. Rehn jäi vuonna 2002 keskustan puheenjohtajakisassa kakkoseksi, kun Anneli Jäätteenmäki valittiin äänivyöryllä. Kolmanneksi kipusi Paavo Väyrynen ja neljänneksi jäi Matti Vanhanen.
Vallan tahtipuikot ovat nyt uudessa järjestyksessä. Samalla moni ympyrä on sulkeutunut.
Hymyssä suin Rehn muistelee, miten hän heinäkuussa kehitysyhteistyöministereiden neuvoston kokouksessa esitteli Suomen uuden ministerin Paavo Väyrysen.
"Kerroin heille, että 25 vuotta sitten olin tapaamassa Kehitysmaapalvelu Kepan delegaatiossa ulkoministeri Väyrystä. Pyysimme rahaa Kepan toimintaan. Kaksi viikkoa myöhemmin Väyrynen puhui valtiovarainministerin ympäri budjettiriihessä, ja saimme rahoituksen."
Väyrynen kuunteli esittelyä epäilemättä muikea ilme kasvoillaan.
Vesi kuin linnunmaitoa
Brysselissä riittää syksyksi kiireitä ja poliittisia pähkinöitä purtavaksi.
Nyt Rehn nauttii Merja-vaimonsa ja Silva-tyttärensä kanssa Suomen kesästä Puulaveden rannalla Etelä-Savossa. Rehn kehuu, että Puulaveden vesi on lämmintä kuin linnunmaito.
Täysin irti töistään komissaari ei pääse lomallakaan. Mökin kupeessa on neljän neliön työkoppi, johon on vedetty laajakaistayhteys. 9-vuotias Silva-tytär valtaa välillä isänsä tietokoneen.
Kesäiltana isä ja tytär ovat pelanneet YK-liiton ihmisoikeuspeliä. Olli Rehn muistelee, että hänen lapsuudessaan pelattiin Monopolia eikä hänestä tullut siitä huolimatta bisnesmiestä.
"Mitähän ihmisoikeuspelejä pelaavista lapsista tulee", Rehn pohdiskelee ja lähtee pyöräilemään helteisessä säässä mökilleen 15 kilometrin päähän.