"Ymmärrämme, että Jumala on antanut meille enemmän maan rikkauksia kuin muille", kuvailee Komin tasavallan päämies Vladimir Torlopov alueensa luonnonvaroja, etenkin sen raaka-aineita.
"Tasavallan talouden kehitysdynamiikka on oikein hyvä. Erityisesti se kehittyy lähitulevaisuudessa, kun uudet suuret projektit tulevat toteutukseen", hän sanoo Kalevan haastattelussa.
Torlopov tapasi Komin pääkaupungissa Syktyvkarissa syyskuun puolivälissä Pauli Saapungin johtaman pohjoissuomalaisen valtuuskunnan. Matka liittyi Pohjois-Pohjanmaan puheenjohtajuuteen Barentsin alueneuvostossa.
Komista viedään Suomeen lähinnä maakaasua, öljyä ja puutuotteita ja kauppavaihto on noin 200 miljoonaa dollaria vuodessa. Tämä tekee Suomesta Komin suurimman ulkomaisen kauppakumppanin. Suomen kanssa Komi on uudistanut muun muassa metsätaloutta, maataloutta, rakennusalaa ja energiatekniikkaa. Yhteyksiä lisäävät suomalais-ugrilaiset kontaktit.
Isoja investointeja
Komin metsätalouteen
"Suomi on meille hyvä yhteistyökumppani", Torlopov sanoo. Saapungin ryhmälle hän ehdotti muun muassa Suomen pysyvämpää läsnäoloa kulttuurialalla, luontomatkailun kehittämistä ja parlamenttien välistä yhteistyötä.
"Olemme kovasti kiinnostuneita yhteistyön laajentamisesta", hän sanoo.
Syktyvkarin vieressä sijaitsee eteläafrikkalaisen Mondi-yhtiön paperi- ja sellukombinaatti, joka työllistää suoraan noin 10 000 ihmistä ja jossa parhaillaan on meneillään yli 500 miljoonan euron laajennusinvestointi.
Torlopovin mukaan ensi vuonna myös Komin tasavallan pohjoisosiin aloitetaan uusi metsätalousprojekti, suuri sellu- ja paperitehdas.
Pinta-alaltaan Suomea suuremmasta Komista 70 prosenttia on havumetsien peitossa. Metsää siis riittää. Luonnonsuojelualueita on perustettu, mutta nyt koetetaan saada myös metsätaloutta liikkeelle.
"Suuri ongelma on teiden rakentaminen. Nyt on tehty suuri yleissuunnitelma metsäteiden rakentamisesta", Torlopov sanoo. Kyseessä on kokonaisuus, johon liittyy metsän suunnitelmallinen käyttö, hakkuut ja jalostus.
Lisäksi Gazprom-kaasuyhtiö on jo antanut esisuostumuksensa kaasun toimittamisesta tulevalle savimalmitehtaalle. Sen myötä Komiin voidaan rakentaa savimalmitehdas ja perustaa tulevaisuudessa uusi teollisuudenala, alumiinin tuotanto.
Komissa on myös Jaregskojen öljytitaaniesiintymä, jota pidetään koostumukseltaan ainutlaatuisena ja jonka käyttöönoton myötä tasavallassa voidaan jatkossa tuottaa ja jalostaa titaanimalmia.
"On varmaa, että ensi vuonna huutokaupataan uudet suuret kivihiiliesiintymät Petshorskin kivihiilialueella", Torlopov sanoo. "Kivihiilen sijainti on hyvä ja mahdollisuudet taloudellisempaan ja turvallisempaan tuotantoon ovat paljon paremmat kuin Vorkutan ja Intan toimivissa kaivoksissa", hän lupaa.
Keskeinen hanke on myös Belkomur-rautatie, joka on määrä avata käyttöön lähivuosina ja joka etelän suuntaan yhdistää Komin Siperian rataan ja luoteessa avaa yhteyden Arkangelin ja Suomen suuntaan. Komin talous avautuu sen kautta maailmalle paljon nykyistä helpommin.
Barents-jäsenyys
toi lisää näkyvyyttä
Torlopov kiittää, kuinka Belkomur-rataa on edistetty Barentsin alueen yhteistyön kautta. "Suomen puoli ymmärtää radan tarpeen ja on siinä mukana. Etenkin Kainuun kanssa on tehty paljon yhteistyötä radan edistämiseksi", hän sanoo.
Torlopov aloitti Komin päämiehenä vuonna 2001 voitettuaan edeltäjänsä vaaleissa. Hänen ensimmäisiä linjauksiaan oli liittää Komi mukaan Barentsin alueen jäseneksi. "Olemme saaneet jäsenyydestä vain hyötyä", hän sanoo.
Tasavallan näkyvyys ja yhteydet ulospäin ovat lisääntyneet Barents-jäsenyyden myötä ja useita käytännön asioita on kyetty edistämään. Niihin kuuluvat muun muassa tieliikenneyhteistyö ruotsalaisten kanssa, luonnonsuojelu, poronhoito ja kulttuuri.