Lemmenjoen Miessi antoi tämän kesän kultakauden avaukseksi 90-grammaisen isomushipun. Kulunut, pehmeälinjainen hippu on puhdasta kultaa ja sopii lähes sellaisenaan riipukseksi.
Uusi tulokas innostaa varmasti kaikkia kullankaivajia. Se tietää kuumaa ja hikistä kaivuukesää, sillä koskaan ei voi tietää, etteikö se suurin ja kaunein piileskelisi juuri oman kaivannon onkaloissa!
Isomuksen löytänyt kullankaivaja Risto Mäläskä on kaivanut samalla valtauksellaan Lemmenjoen Miessillä kymmenet vuodet. Hän aloitti pienellä kaivinkoneella, vaihtoi työkalunsa sitten suurempaan ja jälleen suurempaan. Koko ajan hän on pysynyt samalla alueella, jota nyt kaivaa jo kolmatta kertaa, aina syvemmälle pyrkien. Eikä Mäläskä ollut paikalla ensimmäinen: sama puronvarsi on kaivettu jo kertaalleen ”vanhojen miesten” aikana, 50-luvulta lähtien. Se jos mikä kertoo, ettei Lapin kultamaita ole kaivettu loppuun. Vanhat paikat kannattaa kaivaa tarkemmin kun menetelmät kehittyvät.
Samaisen Miessin varrelta nykyajan kaivajat ovat löytäneet muitakin isomuksia, sekä Mäläskä että naapurivaltauksen Telilät, jotka vain muutama vuosi sitten saivat Pikku-Mammutiksi ristityn hipun.
Suurimman osan Lapin kullasta kaivavatkin muutamat ammattimaiset konekaivajat. Heidänkin saaliistaan vain pieni osa on näyttäviä koruhippuja. Suurin osa Lapin kullasta on hienoa kultahiekkaa, jopa kultapölyä, jolla silläkin on käyttönsä.
Valtaosa Lapin kullankaivajista kaivaa edelleen lapiolla harrasteena. Heidän kultamääränsä on vain pieni osa konekaivajien saaliista ja vain harvoin näissä ränneissä kimaltelee iso hippu. Lapiokaivajat ovat kuitenkin osa Lapin kultaromantiikkaa - ja lisäksi heillä on matkailullistakin merkitystä.
Esimerkiksi Ivalojoelle on kasvanut oikea kultayhdyskunta. Ja vaikka moni lapiokaivajista ehtiikin montulleen vain kesälomaksi, ylläpitävät Ivalojoen kaivajat jopa kioskin palveluja. Lemmenjoella kaivajat ja heidän vieraansa ovat osa moottorikelkka- ja venekuljetusten käyttäjistä.
Matkailua synnyttää myös kultaharrastuksen toinen laji, kisavaskaus. Kultakisoissa kuljetaan uskollisesti perhekunnittain.
Silti kultaa ei ole vielä läheskään täysin hyödynnetty matkailussa. Tankavaaran Kultamuseo tekee tärkeää työtä, mutta uusiakin ideoita tarvitaan. Kanadan Dawson City on esimerkki siitä, kuinka koko rikas kultaperinne on hyödynnetty elämysmatkailuksi. Varsinkin Inarissa mahdollisuudet olisivat hyvät, koska sieltä löytyvät vanhat kultamaat. Kultaperinnettä löytyy silti laajemmaltikin vanhojen kultareittien varrelta.
Kullankaivuu muuttaa luontoa, sitä ei voi kiistää. Miessin puronvarren haava näkyy kauas. Miessillä on kuitenkin kaivettu samaa puronvartta aina uudelleen. Pajukkoa, joka kasvaa takaisin entistä sankempana, kun kaivuu on päättynyt.
Kullankaivuun ja luonnonsuojelun pitkät kiistat ovat toivottavasti jääneet taakse. Syynsä on ollut kaivajissakin mutta rikkeiden karsimiseksi kultamaille on luotu tiukat säännöt ja vakuusmaksut, joiden varassa valtaukset voidaan siistiä kaivuun jälkeen. Sekä Lemmenjoella että Ivalojoella on tarkastettu valtauksia kohde kohteelta jo parin vuoden ajan.
Luonnon hellävarainen kohtelu on myös kultamatkailun kehittämisen elinehto - törkyisiä maita ei kukaan halua katsella vaikka kulta kuinka kimaltaisi.