Yksi Suomen maineikkaimpia ja arvostetuimpia poliittisia kolumnisteja, Suomen Sosialidemokraatin pitkäaikainen päätoimittaja Aimo Kairamo on kuollut. Kairamo menehtyi maanantaina Helsingissä vaikean sairauden murtamana. Hän oli kuollessaan 62-vuotias.
Nivalassa 23. 8. 1941 syntynyt Kairamo oli teräväkynäinen journalisti, jonka piikikkäät, oivaltavat ja hauskat kolumnit saavuttivat vankan suosion ja arvostuksen lukijan maailmankatsomukseen ja puoluekantaan katsomatta.
Sosionomin koulutuksen saanut Kairamo toimi ennen sanomalehtimiehen uraansa järjestötyössä ja politiikan taustalla. Vuodet 1970-1971 hän työskenteli sosialidemokraattien hallitusryhmän poliittisena sihteerinä ja vuodet 1971-1974 osastopäällikkönä SDP:n puoluetoimistossa.
Vuonna 1974 Kairamo siirtyi Suomen Sosialidemokraatin eli nykyisen Uutispäivä Demarin päätoimittajaksi. Tässä tehtävässä hän toimi vuoteen 1984, jolloin hän siirtyi saman lehden poliittiseksi kolumnistiksi. Kolumnit toivat Suomen Kuvalehden journalistipalkinnon vuonna 2000.
SDP:n puoluesihteeri Eero Heinäluoma luonnehtii muistosanoissaan Kairamoa kansanvallan ja hyvinvointiyhteiskunnan väsymättömäksi puolustajaksi, jonka koko elämää sävyttivät vahva aatteellisuus sekä tiedonnälkä, uteliaisuus ja halu maailman ymmärtämiseen.
"Yleistietonsa, tarkkanäköisyytensä ja oivaltavan huumorinsa takia Aimo oli suosittu seuraihminen. Hänen kanssaan juttu luisti ja maailma parani."
Heinäluoman mukaan Kairamo oli Rafael Paasion ajoista lähtien lähellä keskeisiä sosialidemokraattisia vaikuttajia. Pitkä ystävyys Kalevi Sorsan kanssa teki hänestä hyvin informoidun kirjoittajan, jolla oli paitsi mielipiteitä myös vahva tieto mielipiteidensä tueksi.
"Kairamon kirjoitukset kuuluivat Uutispäivä Demarin pakollisiin lukemisiin, jotka jokainen politiikassa vakavasti mukana oleva katsoi aamulla ensimmäisten juttujen joukossa."
Heinäluoman mukaan vuosien varrella Kairamon käsittelyyn pääsystä tuli monelle poliittiselle vastustajalle merkki noteeratuksi tulemisesta. Kairamon viimeinen kolumni ilmestyi itsenäisyyspäivän aattona 5. 12. 2003.
"Kairamon poismeno on suuri menetys sosialidemokraattiselle liikkeelle. Tuntuu kuin omasta lehdestä olisi pysyvästi jotain välttämätöntä ja arvokasta poissa", Heinäluoma kirjoittaa.