Kolumni

Ko­lum­ni: Uuden ajan hyö­dyl­li­set idioo­tit

Jatkosodan aikana Valtion tiedoituslaitos painatti valistusjulisteen, jossa punatut huulet oli lävistetty mustalla munalukolla. Teksti kuului: ”Kuulut kotirintamaan – tukahduta jokainen kuulopuhe, juoru, huhu”.

Jatkosodan aikana Valtion tiedoituslaitos painatti valistusjulisteen, jossa punatut huulet oli lävistetty mustalla munalukolla. Teksti kuului: ”Kuulut kotirintamaan – tukahduta jokainen kuulopuhe, juoru, huhu”.

Dramaattiset munalukkohuulet levisivät myös pikkuesitteinä ja tulitikkuaskin etikettinä. Valistus osui jokaisen silmiin, ja niin oli tarkoitus.

Juliste muistutti, että sotaa käyvän maan kansalaisen pitää ymmärtää olla puhumatta mitä sattuu ja varsinkin sivu suunsa.

Jälkikäteen naurettavalta vaikuttava lukkohuulikampanja kertoo sota-ajan yliammutuista harhaluuloista, mutta vain osittain.

Korvin varustettu, kaupungeissa ja kylissä liikuskeleva vastapuolen edustaja saattoi tietomuruja yhdistelemällä muodostaa sinänsä viattomista yksittäisistä höpötyksistä kokonaiskuvan.

Siksi ei kannattanut suuremmin huudella, jos ohrasato oli jäänyt jossakin pitäjässä peltoon korjuunväen puuttuessa tai kertoa, miltä rintamalohkolta kylän sotilaspojat olivat päässeet lomalle.

Sitä paitsi omassa keskuudessa levinneet huhut ja liioittelu olivat omiaan lietsomaan hysteeristä pelkoa, joka tunnetusti hyydyttää järjen juoksua.

Maailma on edistynyt 75 vuoden takaisesta vainoharhaisuudesta, mutta ei niin harppomalla kuin luulisi. Vanhat konstit ovat käytössä teknologisesti hienovaraisempina.

Sotahistorian tohtori Saara Jantunen esittelee äsken julkaistussa Infosota-kirjassaan resonaattorin käsitteen. Se on nykyaikainen ja pelottava näkymä melko tavallisten kotirintamasuomalaisten valjastamisesta vieraan vallan masinoiman kuulopuheen, juorun, huhun palvelukseen.

Resonaattori tarkoittaa kriittiseksi totuuden torveksi itsensä mieltävää nettikirjoittelijaa, joka huomaamattaan ryhtyy toistelemaan Venäjän politiikkaa tukevia näkemyksiä.

Omasta mielestään valtamedian pimittämistä tärkeistä asioista sananvapauden ritarina kailottava resonaattori on hyödyllinen idiootti. Naapurimaan taidokas infosota käyttää häntä hyväkseen.

Venäjältä toimiva kuukausipalkkainen ammattitrolli syöttää meikäläisiin verkkokeskusteluihin aiheita, joista tietty suomalaisaines valtavasti innostuu.

Trollin ei tarvitse paljon höystää, kun palstojen huutokuoro alkaa ottaa ylimääräisiä kierroksia. Puhkeaa ”totuuden” mylvintä.

Kuoro vihaa EU:ta, pelkää Natoa, naureskelee homojen oikeuksille. Kirjoittajat toivottavat turvapaikanhakijat eli matut (maahantunkeutujat) takaisin savimajoihinsa ja vaativat maarajaa kiinni Torniossa.

Harkitsemattomuuttaan resonaattori tulee pelanneeksi venäläisen ideologian pussiin.

Ei ole sattumaa, että homopelko, EU:n mollaus, Naton paholaistaminen ja Lähi-idän pakolaistilanteen ivaaminen kuuluvat venäläiseen poliittiseen päiväjärjestykseen.

Sellaisten äänenpainojen voimistuminen lähiulkomailla on Venäjän vallanpitäjille taatusti mieleen. Länsirajan sulkeminen imaisisi Suomen EU-reitiltä mukavasti itään päin. Sehän vain sopisi.

Muutenkin venäläisvaltiaat voivat tyydytyksellä todeta, kuinka naapurimaassa mekkaloi valmiiksi samanhenkinen porukka, jollaista tahdottomista teineistä muovataan Putin-kesäleireillä.

Verkon vihapuhe, huhuilla mässäily ja älyttömät rinnastukset ovat propaganda-ase, vaikkei kotikoneeltaan muka-isänmaallisia mielipidepieraisuja pelmautteleva sitä tule ajatelleeksi.

Kyllä kannattaisi.