Työelämän pelisääntöjen tila näyttäytyy kovin erilaisena, jos vertaa toisiinsa luottamushenkilöiden ja EK:n toimitusjohtajan Jyri Häkämiehen näkemyksiä asioiden tilasta.
EK:n näkökulmasta Suomi pelastuisi, kun lakkosakkoja roimasti korottamalla elinkeinoelämä pääsisi eroon laittomista lakoista.Työntekijäjärjestöt vaativat, että pitää neuvotella myös siitä, miten estää ongelmatilanteita ennakkoon.
Viimeisimmät uutiset kertovat, että lakkojen selvittely voi kuitenkin muuttua, vaikka pelisääntöneuvottelut epäonnistuivat. Hyvä niin.
Luottamushenkilöiden kanssa keskustellessa saa esimerkiksi sellaisen käsityksen, että moni esimies ei tunne alansa työehtosopimusta (tes) ja lainsäädännönkin tuntemuksen kanssa on niin ja näin. Jos tessiin ja lainsäädäntöön ei viitsitä tutustua, voinee tulkita, ettei niitä kunnioiteta.
Lähemmäs parintuhannen työntekijän konsernissa työskentelevä luottamushenkilö epäili yksityisessä keskustelussa, että yrityksessä, jossa hän työskentelee, sen paremmin operatiivinen johto kuin henkilöstöosasto ei ole ikinä lukenut alan työehtosopimusta (tes).
Erityisen vaikeaa yrityksen johdolle on hänen mukaansa pysyä kartalla siitä, mistä asioista voi sopia paikallisesti ja mistä ei. Yhdessä kyseisen konsernin yrityksistä työnantaja yritti paikallisesti ”sopimalla” estää työsuojeluvaltuutetun valinnan, vaikka kysymyksessä on lakisääteinen oikeus.
Kun samaisessa konsernissa käytiin yt-neuvotteluita, työnantajapuoli kieltäytyi jopa antamasta luottamushenkilöille tietoa siitä, paljonko konsernissa on kaiken kaikkiaan työntekijöitä. Yt-lain mukaan työnantajan täytyy antaa työntekijäpuolen edustajille keskeisiä tietoja oma-aloitteisesti ja pyynnöstä myös lisäselvityksiä.
Luottamushenkilö oli turhautunut siihen, että työntekijöiden edustajat joutuivat neuvotteluissa käyttämään aikaansa tietojen nyhtämiseen ja työehtosopimuksen esittelyyn sen sijaan, että heidät olisi oikeasti otettu mukaan aitoon neuvotteluun. Eikä työnantaja sen paremmin kunnioittanut lakia, kun konsernista piti etsiä uusia tehtäviä irtisanomisuhan alla oleville.
Kyseinen luottamushenkilö ei ole kokemuksineen yksin.
SAK:n tammikuussa toteuttaman kyselyn mukaan melkein kolmannes keskusjärjestön luottamushenkilöistä sanoi työnantajansa rikkoneen viime vuoden aikana sopimuksia ja lakeja. Kyselyyn vastasi 1 017 luottamushenkilöä ja työsuojeluvaltuutettua.
Rikkomusten kohteita olivat esimerkiksi työaikalaki, tessin määräykset työajoista, ylityökorvaukset, osa-aikaistamiset, irtisanomisten perusteet ja tietojen antaminen luottamushenkilöille.
Yt-neuvotteluista kyselyyn vastanneilla oli erityisen synkkä näkemys: 47 prosenttia katsoi, etteivät he pystyneet vaikuttamaan yt-neuvottelujen lopputulokseen.
Kun puhuu yt-neuvottelujen piiriin joutuneiden työntekijöiden kanssa, moni epäilee yt-neuvotteluja näytökseksi, jossa työnantaja toteuttaa lain kirjaimen – jos sitäkään – mutta ei lain henkeä. Irtisanomiset näyttäytyvät ensimmäisenä ja ainoana vaihtoehtona, työttömyysputkeen työntämisen lisäksi, vaikka yt-lain mukaan irtisanomisten pitäisi olla viimeinen vaihtoehto.
Ilmapiiri työpaikoilla tuntuu kiristyneen taloudellisesti vaikeina aikoina. Sen sijaan, että yrityksissä pyrittäisiin nostamaan tuottavuutta puhaltamalla yhteen hiileen, työntekijäpuolelta katsoen näyttää siltä, että nyt halutaan sanella, sopimuksista viis.