Ko­lum­ni: Su­kel­lus MM-ki­sa­kau­pun­gin syk­kee­seen –  "Ko­si­cen MM-isän­nil­lä on oudon kiero huu­mo­rin­ta­ju"

Yksi pieni harha-askel, muutama metri vasemmalle, niin heti uhkaa tulla jortikka päin näköä.

Teemu Wilenius.
Teemu Wilenius.
Kuva: Jussi Nukari

Yksi pieni harha-askel, muutama metri vasemmalle, niin heti uhkaa tulla jortikka päin näköä.

Ja nyt ei puhuta Malagan lämmössä talvehtivasta turkulaisesta Hannu Jortikasta.

Kosicen MM-isännillä on oudon kiero huumorintaju. He ovat pystyttäneet jäähallin kupeessa sijaitsevan akkreditointipisteen pornokaupan ovinaapuriksi.

Tai saattaa kyseessä olla myös pakkorako.

Steel-areenana tunnetun MM-pyhätön lähiympäristö on kuin yhtä suurta rakennustyömaata. Keltakypäräisiä miehiä näkyy kaikkialla. Massiivisten betonilohkareiden takaa kantautuu tasaista porausääntä. Hitsauskipinöitäkin sinkoilee.

Onneksi kolkko teräsareena on tukevasti tolpillaan. Siinä se on seissyt samalla paikalla helmikuusta 2006 lähtien.

Oulun kokoluokkaa oleva Kosice on väkimäärältään Slovakian toiseksi suurin kaupunki. Se sijaitsee maan itäisessä osassa Hornadjoen laaksossa Tatravuorten kaakkoispuolella.

Kaupunki on tunnettu paitsi kauniista vuoristomaisemistaan myös raskaasta teollisuudestaan ja monipuolisesta kulttuuristaan.

Kosicen historia ulottuu 1200-luvun puoliväliin ja kaupunki on kuulunut aikojen saatossa Unkariin, Itävalta–Unkarin kaksoismonarkiaan ja Tshekkosslovakiaan. Kotoisen Raahen ystävyyskaupunkina Kosice on toiminut vuodesta 1987 lähtien.

Siinäpä matkailun infopaketti lyhykäisyydessään.

Vuorokauden mittaisen tutustumisen perusteella Kosice vaikuttaa mielenkiintoiselta sekoitukselta vanhaa ja uutta. Kaupungin sydämenä sykkii vanhakaupunki, joka on täynnä kapeita kujia ja pastellin värisiä keskiaikaisia rakennuksia.

Ohikulkijan huomion varastaa vääjäämättä Slovakian suurin kirkko, Pyhän Elisabetin katedraali. 1500-luvun alussa avatun rakennuksen edessä ihminen tuntee itsensä pieneksi.

Suomalaisia kisaturisteja, öliseviä sarvipäitä ei näy missään. Ilmeisesti he ovat jo pakettimatkansa tehneet.

Pienessä kisakaupungissa jääkiekkoa on kuitenkin vaikea paeta. Kapeiden kujien terasseilla ja kahviloissa istuu tasaisin ryppäin fanipaitaisia ihmisiä.

Kahvilan tarjoilija, nimikyltin perusteella Petrek, vilkaisee kaulassa roikkuvaa mediapassia ja innostuu.

Petrekiä harmittaa, että kisaisännän jatkomahdollisuudet kariutuivat sunnuntaina. Perään hän alkaa muistella maan parhaita menestysvuosia. Puheissa vilisee takavuosien tähtiä Zigmund Palffysta edesmenneeseen Pavol Demitraan.

Mutta entä Michal Kristof? Maajoukkueen nykyinen keskushyökkääjä?

– Ai, tulet sieltä. Tiedän, että Kärpät on hyvä joukkue. Yksi Euroopan parhaista. Olen nähnyt heidän pelejä CHL:ssä.

Slovakialaiset ovat selvästi kiekkovihkiytynyttä kansaa.

Ei tarvitse ihmetellä, että maa on Suomen ja Kanadan ohella ainoa maailmassa, missä jääkiekko on suosituin urheilulaji.

Katso jääkiekon MM-kisojen otteluohjelma.