Kolumni

Kolumni: Pidetään koko Suomi asuttuna

Helsingin Sanomathan niitä juttuja on tehnyt säännöllisimmin.

Helsingin Sanomathan niitä juttuja on tehnyt säännöllisimmin. Niitä, joissa lasketaan, kuinka kalliiksi pääkaupunkiseudun asukkaille tulee Suomen asuttuna pitäminen pääkaupunkiseudun ulkopuolella.

Vastaukseksi näihin puolueettomiin selvityksiin aina saadaan, että kalliiksi – tai yleensä mieluummin jumalattoman kalliiksi.

Tällainenkin on surullisen yleistä: todistellaan viisaiden päiden kautta, että mitään mannaa kuten teollisuutta, työpaikkoja tai virastoja ei saa missään nimessä luovuttaa pääkaupunkiseudun ulkopuolelle.

Eivät muutkaan etelän isot mediat ole tähän pyyteettömään journalismiin syyttömiä. Viimeksi Iltalehti kirjoitti toissa viikonlopun Viikonvaihde-liitteessään, kuinka Uudenmaan maakunnan asukkaat maksavat muun Suomen pikkukuntien palvelut omasta pussistaan.

Suomen asuttaminen kauttaaltaan pohjoista ja itää myöten on muka orastavan talouskasvumme suurin jarruttaja.


Helsinkiläisten huippuyliopistojen huippuprofessoreiden lääke edellä mainittujen räikeiden epäkohtien paikkaamiseksi on selkeästi, että harvaan asuttuja alueita lakataan tukemasta. Sinne ei tule myöntää valtionosuuksia eikä mitään muutakaan tukirahoitusta.

Kiihdytetään muuttoa kasvukeskuksiin eli kiihdytetään maaseudun tyhjentymistä entisestään.

Käännetään nurin niskoin tasaiseen asuttamiseen pyrkivä aluepolitiikka, jota tähän asti maassamme on pyritty enemmän tai vähemmän toteuttamaan – hallituksen väristä aina vähän riippuen.


Tarvitseeko muuttoliikettä kasvukeskuksiin edes hirveästi jouduttaa? Sehän virtaa yhä kiihtyvämmällä tahdilla, mikä näkyy niin isoissa kuin pienissäkin kaupungeissa.

Mitäköhän siitä seuraisi, jos pääkaupunkiseudulle alettaisiin oikein aluepoliittisesti ohjata entistä enemmän väkeä talouskasvun nimissä? Mahtaisi sielläkin sietokyky ylittyä kuten se tekee monilla pienemmillä voimakkaan muuttovoiton alueilla.

Miten kävisi inhimillisyyden, kun Espoo-Vantaiden lähiöhelvetit muuttuisivat liikakansoituksen paineissa entistä helvetillisemmiksi? Mahdettaisiinko siellä enää niin kovasti vinkua muulle Suomelle maksumiehiksi joutumisesta?

Jotkut tosissaan haluaisivat ohjata asukasvirrat entistä enemmän niin sanotuille tuottaville alueille tuottamattomiksi väitetyiltä alueilta. Ajatus on pähkähullu ja kuvastaa näköalattomuutta, joka on sokeuttanut ja kylmettänyt erityisesti eteläsuomalaiset.

Ei olisi yhtään reilua, jos harvaan asutuilla seuduilla asuvilla maksatettaisiin aiheuttamiensa palvelujen kustannukset.


Yliopistojenpitäisi olla humaaniuden ja tasa-arvoajattelun kehtoja. Onkin kummallista, että kovimmat puheet maaseudun autioittamiseksi ja köyhdyttämiseksi tulevat useimmiten akatemian maailmasta.

Aina löytyy professoreita, jotka tyrmäävät Kemiin kaavaillun biopolttoainetehtaan ja Pyhäjoen ydinvoimalan tarpeettomiksi ja kannattamattomiksi ilman kovinkaan päteviä perusteluja.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) närkästytti talvella herkkähipiäiset akateemikot tokaisemalla kaiken maailman dosenteista. Aivan oikeaan pesään hän sohaisi, mutta viestin ydin meni valitettavasti monelta ohitse.

Suomalaisilla on onneksi vielä oikeus valita asuinpaikkansa pellolle kyhätystä rivitalomerestä keskeltä palveluja, tiettömien taipaleiden päästä rytökorvesta tai kaikesta siltä väliltä. Koetetaan pitää tilanne sellaisena.