Nuoret: Valkean ke­sä­ka­tu on nuorten mie­les­tä tur­val­li­nen, vaikka siellä ta­pah­tuu ikä­viä­kin asioita

Juhlapyhät: Miksi he­la­tors­tai­ta vie­te­tään?

Kolumni

Ko­lum­ni: Onko il­mas­to­lak­ko pätevä syy lint­sa­ta kou­lus­ta?

Helsingissä osoitettiin viime perjantaina mieltä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Pekka Rahko
Pekka Rahko

Helsingissä osoitettiin viime perjantaina mieltä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Eduskuntatalon portailla kokoontuivat koululaiset olivat saaneet innoituksensa ruotsalaisen Greta Thunbergin ilmastokampanjasta.

15-vuotias Thunberg on ollut viime syksystä lähtien ”istumalakossa”: hän käy joka perjantai Tukholmassa valtiopäivätalon lähistöllä istumassa vastalauseena riittämättömäksi kokemaansa Ruotsin ilmastopolitiikkaan.

Kauniaisten ruotsinkielisestä lukiosta alkunsa saanut tempaus keräsi Helsingin mielenosoitukseen satoja nuoria.

Ainakin sosiaalisessa mediassa koululaisten ilmastolakkoa moitittiin vihervasemmiston propagandaksi ja paheksuttiin lasten manipulointia.

Tulkinta on väärä.

Vuonna 2016 käyttöön tulleissa perusopetuksen opetussuunnitelmissa ilmastonmuutos nimittäin nostettiin ensimmäistä kertaa suomalaisen kouluopetuksen sisällöllisiin tavoitteisiin.

Opetussuunnitelmien perusteiden mukaan ”perusopetuksessa tunnistetaan kestävän kehityksen ja ekososiaalisen sivistyksen välttämättömyys” ja ”ekososiaalinen sivistys merkitsee ymmärrystä erityisesti ilmastonmuutoksen vakavuudesta sekä pyrkimystä toimia kestävästi”.

Päämäärinä ovat siis sekä ymmärrys että toimiminen.

Ilmastonmuutokseen voivat oppilaat myös ottaa kantaa. Vaikuttamistaitoja ja koulun ilmastokasvatustyötä tukee nettiin koottu Open ilmasto-opas.

Oppaasta löytyvä määritelmä osuu suoraan Helsingin mielenosoitukseen: ”ilmastonmuutos ratkaistaan aktiivisten kansalaisten yhteistyöllä, eikä nuorten tarvitse odottaa aikuiseksi kasvamista tullakseen tällaisiksi aktiivisiksi kansalaisiksi”.

Gymnasiet Grankulla samskolanin rehtori Niklas Wahlström piti lakkoa vääränä keinona vaikuttamiseen.

Parasta tietysti olisikin, jos tunnilta ei tarvitsisi lintsata päästäkseen tärkeänä kokemaansa mielenosoitukseen. Nyt oppilaat kuitenkin määrittelivät itse asioiden tärkeysjärjestyksen ja lakko voitti.

"On tärkeämpää, että pelastetaan maailma kuin että ollaan tänään koulussa", 16-vuotias Einar Zilliacus kommentoi Hesarin jutussa.

Wahlströmin kannattaisikin miettiä, onko koulun ilmastokasvatus ollut riittävää, kun oppilaat katsoivat oikeutetuksi luvattoman poissaolon eduskuntatalon portailla.

Monet opettajat olivat kuitenkin antaneet oppilaiden lähteä mielenosoitukseen ilman poissaolomerkinnän uhkaa.

Greta Thunbergin protesti ei ole jäänyt huomaamatta, päinvastoin. Media on tehnyt nuoresta mielenosoittajasta runsaasti juttuja ja joulukuussa Katowicen ilmastokokouksessa Thunberg tapasi YK:n pääsihteerin António Guterrezin.

”Jos sillä jo saa otsikoita maailman mediassa, ettei jokunen lapsi mene kouluun, niin kuvitelkaa, mihin kaikkeen pystymme yhdessä, jos vain haluamme”, Thunberg totesi ilmastokokouksessa pitämässään puheessa.

Thunberg aikoo jatkaa perjantaisia protestejaan, ja tuskin Suomessakaan vaalien lähestyessä koululaisten mielenosoitukset ja ilmastolakot tähän jäävät.

Ympäristöpolitiikan professori Ilmo Massa ehti jo pohtimaan Twitterissä, että koululaisten ilmastolakot nostavat ehkä muutaman vuoden sisällä kokonaan uuden nuoren sukupolven politiikkaan.

Ehkä me tarvitsemme juuri tätä uutta sukupolvea. Ilmastotekoja vaaditaan nyt, ei joskus epämääräisessä tulevaisuudessa.