Suomi on maailman paras maa. Ainakin yksi maailman parhaimmista maista, riippuu tietenkin, mitä hyveitä tai paheita puntaroidaan.
Saavutusten listaan voi lisätä asunnottomuuden. Suomi on asunnottomuuden kitkemisen mallimaa, arvioivat tilannetta Britanniasta, Ruotsista, Yhdysvalloista ja Suomesta koostuva tutkijaryhmä (HS 11.2.).
ARA, asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus, julkaisi tammikuussa selvityksen asunnottomuudesta Suomessa. Tilastojen valossa on häkellyttävää, että hyvinvointi-Suomessa asunnottomia on edelleen tuhansia.
Asunnottomuutta ei voi pitää Oulun tai minkään muunkaan kaupungin kunniakkaana saavutuksena.
Viime vuonna ilman asuntoa Suomessa eleli 8 316 henkilöä. Asunnottomia perheitä oli 427, loput yksineläviä.
Vaikka yksinelävien asunnottomien määrä laski vuodessa 354 henkilöä, asunnottomia perheitä oli aikaisempaa enemmän.
Oulu on pärjännyt hyvin Suomen suurimpien asunnottomuuskuntien vertailussa. Oulun edellä on Suomen suurimmat kaupungit, mutta myös pienempiä kuten Pori, Joensuu, Kuopio, Lahti ja Jyväskylä. Suhteessa väkilukuun asunnottomia oli eniten pääkaupunkiseudulla.
Asunnottomia Oulussa oli viime vuonna 83. Määrä kasvoi edellisvuoteen verrattuna. Kasvua selittää osaksi tilastointitapa. Sosiaalitoimen tiedossa olevat postilokero-osoitteelliset henkilöt on lisätty asunnottomien kastiin.
Merkille pantavaa on, että Oulussa asunnottomista iso osa on alle 30-vuotiaita, alkoholin, huumeiden ja pillereiden sekakäyttäjiä. Asunnottomia perheitä Oulussa on muutama.
Oulussa asunnoton majailee väliaikaisesti joko ystävien tai sukulaisten luona. Viimeinen vaihtoehto on yösija Kenttätien palvelukeskuksessa.
Rakenteellista asunnottomuutta Oulussa ei ole, mutta välipitämättömyyttä ja avuttomuutta sitäkin enemmän.
Viime vuonna Oulussa toteutui 152 häätöä. Koska vapaita asuntoja on, häädetty on voinut siirtyä vuokranantajalta toiselle ja kerryttää vuokrarästejä. Viimeinen vaihtoehto on Kenttätie. Oulussa onkin herätty ongelmaan ja kaupunki hakee ARA:lta asumisneuvontahankkeeseen rahoitusta.
Paljon on tapahtunut sen jälkeen kun maassa aloitettiin pitkäaikaisasunnottomuuden kitkemistalkoot vuonna 2008. Paavo-ohjelman ensimmäisen kauden tavoitteena oli neljässä vuodessa puolittaa pitkäaikaisasunnottomuus asuntojen määrällä mitattuna. Mukana ohjelmassa olivat Suomen suurimmat kaupungit Oulu mukaan lukien.
Paavo-ohjelman toisen kauden 2012–2015 tavoite on poistaa pitkäaikaisasunnottomuus. Valtakunnallisesti tavoitteesta on jääty, vaikka parannusta paikkakuntakohtaisesti on tapahtunut.
Paavo on purrut Oulussa. Kenttätien rannan jätkiä on hajasijoitettu vahvan tuen turvin vuokra-asuntoihin. Mutta kun Kenttätien perinteiset alkoholistit on saatu asutettua, ovesta rynnii sisään nuoria huumeidenkäyttäjiä.
Harva tuntee tai tunnistaa asunnottoman. Kerran vuodessa teema tuodaan esille YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisena päivänä lokakuussa. Silloin useilla paikkakunnilla vietetään asunnottomien yötä ja poltellaan tulia kylmän yön yli.
Rantojen miehet ja naiset ovat kadonneet Oulun katukuvasta, vai ovatko sittenkään? Polvi on nuorentunut ja ongelmat lisääntyneet roppakaupalla. Alkoholi on vaihtunut huuruisiin huumeisiin.
Kolumni