Kysyn säännöllisesti itseltäni ja ympäristöltäni, mikä on voittamisen tärkein edellytys joukkueurheilussa. Eräs 2010-luvun menestyksekkäimmistä palloilulajien suomalaisvalmentajista vastasi minulle: joukkuehenki. Oma vastaukseni on ihmisen valmentaminen, joka mahdollistaa upean joukkuehengen.
Viime kädessä on kyse siitä, miten käyttäydymme toisiamme kohtaan. Urheilujoukkue tai työyhteisö ei menesty, ellei toimintatapa ole rakentava. Valmennukselta tällaisen ympäristön rakentaminen vaatii ennen kaikkea rohkeutta kohdata pelaaja ei vain urheilijana vaan ihmisenä. Yhtä lailla korostuvat kommunikointitaidot ja uskallus luottaa urheilijaan.
Naisleijonien toimintaympäristöä on rakennettu suunnitelmallisesti näillä periaatteilla noin 1 600 päivän ajan nykyisen joukkueenjohdon kanssa. Matkan ydinkysymys on ollut, miten kohtelet muita ja kuinka haluat itseäsi kohdeltavan.
Uskomme, että parempi ihminen on parempi pelaaja. Etsimme jatkuvasti arkisia tapoja osoittaa tätä – siis toisiamme kohtaan. Mikään joukkue ei menesty aina, mutta toimintatapamme takaa pitkässä juoksussa useita onnistumisia. Samalla luomme pysyvän tavan toimia. Uransa lopettavat pelaajat jättävät pysyvän jalanjäljen ja uudet tulokkaat sopeutuvat nopeasti ryhmään.
***
Naisurheilun arvostus on muuttunut ja muuttuu koko ajan. Merkittävin tekijä arvostuksen nousuun on menestys.
Naisten jalkapallomaajoukkue on pelannut arvokisoissa, 17-vuotiaat tytöt MM-kisoissa, lentopallonaiset ovat nousseet Euroopan huippumaiden kantaan ja nais- ja tyttöleijonat ovat saavuttaneet MM- ja jopa olympiamitaleita.
MeToo-liikkeen voima takaa toisaalta sen, etteivät urheilupäättäjämme voi entiseen tapaan ohittaa tyttöjen ja naisten oikeutta satsata uraansa. Kurkkaus muiden Pohjoismaiden urheilukulttuurin kehitykseen kertoo, että Suomeenkin syntyy 5–7 vuoden aikajänteellä äärimmäisen suosittu naispalloilumaajoukkue.
Naisleijonat toimii tämän tasa-arvokehityksen yhtenä soihdunkantajana. Pelaajat eivät vaadi rahapalkkaa vaan tasa-arvoisia mahdollisuuksia ja samoja tukitoimia, joista pojat saavat hyvin toimivissa seuroissa nauttia. Tasa-arvoisen kohtelun sukupuolesta riippumatta pitää olla omassa seurassa itsestäänselvyys, jos naisilta odotetaan kansainvälistä menestystä.
***
Naisleijonien pronssiottelua olympialaisissa seurasi televisiosta yli miljoona katsojaa. Se ei ole sattumaa, vaan hyvin tehdyn työn looginen lopputulos. Olisi mielenkiintoista tietää katsojien sukupuolijakauma. Uskon nimittäin, että suurin joukkuelajien katsojapotentiaali on tytöissä ja naisissa.
Torstaina Espoossa alkavissa MM-kisoissa Naisleijonat pelaa isolla sydämellä.
Aika näyttää, mihin se ja paremmat ihmiset riittävät tällä kertaa!
Kirjoittaja on Suomen naisten jääkiekkomaajoukkueen päävalmentaja, joka on luotsannut urallaan myös Kärppien miesten edustusjoukkuetta.