Kolumni
Tilaajille

Ko­lum­ni: Naa­pu­ri, olet lä­hel­lä, mutta samaan aikaan niin etäällä

Oulun kaupunki pisti vuoden alkupuolella käyntiin Auttava yhteisö -hankkeen. Sen ajatuksena on luoda yhteisöllisyyttä ja lisätä avun jakamista omassa asuinyhteisössään. Ajatuksenahan tämä on ihana, taisin ajatella, kun asiasta ensi kertaa luin. Se sai kuitenkin pohtimaan sekä omaa naapuruutta että sitä, millainen meininki oman asuinympäristöni ihmisten välillä on.

Ennen kai naapuruudenkin osalta asiat ovat olleet toisin. Asuivat lähimmät naapurit sitten seinän takana tai kilometrien päässä, ovi oli heille aina avoinna tai ainakin soittamalla pääsi kahville. Jopa omasta ei-niin-kaukaisesta 90-luvun lopun ja 2000-luvun alun lapsuudestani muistan, että kyllä sentään tiesin, keitä rivitaloasunnon seinän toisella puolella asui. Tiesin heidät nimiltä, kasvoilta ja kävin kylässäkin. Yhden ensimmäisistä ja edelleen läheisistä ystävistäni löysin myös piha-aidan takaa.