Vuodenvaihteen ennusteisiin ja ennustuksiin liittyen oikaistaan heti alkuun sitkeästi elävä virheellinen tieto: Ahti Karjalainen ei keksinyt seuraavaa sanontaa:
”Ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden ennustaminen.”
Tuon viisauden alkuperäislähteeksi väitetään useita varhaisempia henkilöitä, muun muassa tanskalaista nobelistia Niels Bohria ja joitakuita muita tanskalaisia, muutamaa yhdysvaltalaista hahmoa, ja vanhaksi kiinalaiseksi kansanviisaudeksikin sanontaa on sanottu.
Sanonta on joka tapauksessa jäätävän tarkasti oikeassa. Siitä kertovat lukuisat surkeasti epäonnistuneet tulevaisuuden ennustukset.
Viime vuosisadan traagisimmista tapauksesta vastasi Britannian pääministeri Neville Chamberlain. Solmittuaan Hitlerin kanssa vuonna 1938 Münchenissä sopimuksen pääministeri näkymöi tapahtuman merkitsevän ”rauhaa meidän elinajaksemme”. Vuotta myöhemmin syttynyt maailmansota, joka vaati noin 60 miljoonan ihmisen hengen.
Suomalaisista viime vuosien lupauksista moni muistaa esimerkiksi valtiovarainministeri Jyrki Kataisen lausunnon, kun hän toukokuussa 2010 palasi Brysselistä Kreikan talouskriisiä käsitelleestä kokouksesta. Katainen kertoi Kreikan ensimmäisen suuren tukipaketin jälkeen eduskunnassa, että ”kansanvalta otti niskalenkin markkinavoimista”.
No niin ei kuitenkaan käynyt, kävi ihan päinvastoin. Toinen tukipaketti tarvittiin vuonna 2012 ja kolmas vuonna 2015. Niissä Kreikalle myönnettiin vielä yhteensä yli 200 miljardin euron lainat.
Nokian kannalta kohtalokkaalta tuntuu yhtiöön johtajistoon kuuluneen Anssi Vanjoen arvio Apple-yhtiön ensimmäisestä iPhone-puhelimesta vuonna 2007. ”Ihan mielenkiintoinen tuote, mutta siitä puuttuu muutamia välttämättömiä ominaisuuksia kuten nopeat tiedonsiirtoyhteydet mahdollistava 3G.”
Vielä karkeamman hudin tosin löi tuolloin Microsoftin toimitusjohtaja Steve Ballmer: ”Ei ole mitään mahdollisuutta, että iPhone saisi mitään merkittävää markkinaosuutta. Ei mitään”, hän julisti.
Talouden alalta karmeita epäonnistumisia on nähty myös muun muassa raakaöljyn hinnan muutosten arvioinneissa. Joitakin vuosia sitten alan huippuanalyytikot ennustivat hinnan nousevan pysyvästi 200 dollarin tuntumaan tynnyriltä. Nyt mennään kohti 30 dollaria.
Esimerkiksi Venäjälle raakaöljyn hintaa koskevat ennusteet ovat äärimmäisen tärkeitä, sillä maan valtionbudjetin tulot on laskettu pitkälle öljyn vientitulojen varaan. Öljyn hinnan yllättävän nopean laskun takia maa on nyt pulassa.
Vaikka tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa, parempi kuitenkin tehdä ennusteita kuin olla tekemättä. Usein ennusteet kuitenkin kertovat kehityksen suunnan.
Otetaan klassikko kotimaasta. Vuonna 1989 Suomen talousneuvostolle jätetyssä niin sanotussa vaihtotaseraportissa varoitettiin tasapainottomuuksien kärjistymisestä, lamasta ja massatyöttömyydestä, ellei talouspolitiikan kehityssuuntaa käännetä.
Ennuste ei ole ollut traaginen epäonnistuminen vaan traaginen onnistuminen. Karmaisevinta oli, että Suomi luulotteli vielä tuolloin olevansa huippumenestyksekäs ”Pohjolan Japani”, eivätkä poliittiset päättäjät nähneet talouden jarruttelun tarvetta.
Ja kuten taloushistoria kertoo, parin vuoden päästä tuli romahdus.
On inhimillistä, että myönteiset ennusteet otetaan mieluummin todesta kuin kielteiset. Myönteisethän tarkoittavat, että voidaan jatkaa niin kuin ennenkin.
Kolumni